Essays on the Effects of Taxation on Firms

In this dissertation, I look into three different tax policies aimed at spurring business activity. Using rich Finnish microdata and state-of-the-art econometric tools, I study how firms respond to a dividend tax, corporate tax, and a household tax credit. In the first essay, I study how business owners of privately held corporations respond to dividend taxes. The dividend tax schedule in Finland includes deduction thresholds, effectively creating clearly lower marginal tax rates for certain amounts of dividend income in comparison to labor income. These thresholds create exceptionally large incentives for firm owners to respond by e.g. adjusting their income or changing their investment choices. By using bunching method developed by Saez (2010), I find exceptionally clear dividend payment responses to tax rates, with elasticities ranging from 0.5 to 3.6 in different thresholds. I examine the potential mechanisms driving the bunching using changes in the dividend tax thresholds. I find no statistically significant responses in investment or output. Further descriptive analysis on the asset structures of the firms suggests that most of the payment response may be due to inter-temporal income-smoothing, as the balance sheets reveal firms at the tax thresholds accumulating financial assets in the firm. The second essay is about the impact of corporate taxes on small firms. We look at how small firms and their investment and production choices respond to a 4.5 percentage-point reduction in the corporate tax rate in 2014 in Finland. This corporate tax cut was combined with a dividend tax increase that left the effective shareholder-level tax rate mostly unchanged. Thus, this exceptional tax cut allows us to focus solely on the effects of firm level tax. Using difference-in-differences method, we find no significant investment responses in the stock of productive capital after the tax cut. However, we observe an increase in sales and input usage of the treated firms, implying a higher growth rate after the tax cut. Dividing the corporations between two groups based on the ownership type reveals that this positive impact on sales is fully driven by entrepreneurs who actively work and manage their firms. The third essay is about the household tax credit (HTC) which is a tax credit for consumers using household services with the aim of increasing employment in the service sector and curbing tax evasion. We use difference-in-differences method with reforms in the HTC system together with data from Finland and Sweden to study how the HTC reaches these aims. First, we use the adoption of the current HTC system for cleaning services in Sweden in July 2007 as variation, and Finland as a control group. We find no increase in the reported value of sales among cleaning firms in Sweden relative to the Finnish firms after the introduction of HTC. In our second setting, we study the increase of maximum credit from 1150 to 3000 euros for the renovation industry in Finland in 2009 using a matched control group. We do not find any response in sales of renovation services after the increase relative to the control group, suggesting negligible demand elasticity with respect to the size of HTC. Finally, a descriptive analysis with the data shows that a relatively large share of individuals claiming HTC make costly mistakes in their reports to the tax authority. This shows as a large excess mass of taxpayers bunching in a "wrong" threshold, without any other reason than their misunderstanding of the claiming system.Yrityksillä on keskeinen rooli talouden toiminnassa, ja niiden verotukseen kohdistuu paljon toiveita ja paineita. Väitöskirjassa tarkastellaan kolmea yrityksiin kohdistuvaa veropolitiikkaa ja miten ne vaikuttavat yritysten liiketoimintaan. Valtion pyrkimyksenä on kerätä verotuloja haittaamatta investointeja ja innovointia. Erilaisin verotuksen keinoin saatetaan myös pyrkiä vaikuttamaan työllisyyteen. Väitöskirja koostuu kolmesta esseestä, joissa selvitetään, miten yritykset ja niiden omistajat reagoivat muutoksiin yhteisöverotuksessa, osinkoverotuksessa ja kotitalousvähennyksessä. Jokaisessa esseessä hyödynnetään laajoja suomalaisia mikroaineistoja ja moderneimpia empiirisiä menetelmiä. Väitöskirjan ensimmäisessä tutkimuksessa tarkastellaan, miten listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotus vaikuttaa yrittäjien päätöksiin. Tutkimuksessa hyödynnetään osinkoveroasteikon portaita sekä muutoksia veroasteikossa. Tutkimuksessa havaitaan, että veroasteikon portaat ja muutokset niissä vaikuttavat osingonmaksupäätöksiin paljon, kuitenkin pääasiassa verosuunnittelun kannalta, eikä vaikutuksia esimerkiksi investointipäätöksiin havaita rajaveroasteen muuttuessa. Toisessa tutkimuksessa perehdytään pieniin osakeyhtiöihin ja siihen, miten muutokset yhteisöverotuksessa vaikuttavat niiden liiketoimintaan. Tarkasteltava veronalennus toteutettiin samaan aikaan osinkoverokorotuksen kanssa ja on siksi käytännössä veroleikkaus vain yritykseen jääville, ei ulosmaksetuille voitoille. Veromuutoksen vaikutukset pienten yritysten investointeihin ovat häviävän pieniä, mutta havaitsemme kuitenkin kasvua yritysten myynnissä ja menoissa veronleikkauksen jälkeen. Yritysten jakaminen kahteen ryhmään näyttää, että positiivinen vaikutus on lähtöisin yhtiöistä, joiden omistajat työskentelevät yrityksissä merkittävässä roolissa sekä omistavat suuren osan yrityksestä. Tulos korostaa, että pienten yritysten osalta omistajan roolilla on tärkeä osa siinä, missä määrin yrityksen voittoja käytetään liiketoimintaan. Kolmas tutkimus tarkastelee, kuinka kotitalousvähennys vaikuttaa yritysten liiketoimintaan. Tutkimusasetelmassa hyödynnetään kahta eri asetelmaa, kotitalousvähennysjärjestelmän käyttöönottoa Ruotsissa sekä muutosta kotitalousvähennyksen enimmäismäärässä Suomessa. Tutkimuksessa havaitaan, että palveluiden kysyntä ei kasvanut merkitsevästi muutosten seurauksena. Tulos tarkoittaa, että vastoin yleistä käsitystä vähennyksellä ei ole huomattavaa vaikutusta palveluiden kysyntään. Tutkimustulokset korostavat, että yritysten liiketoimintaympäristössä verotus on vain pieni osa ja liiketoimintaympäristöön vaikuttavat lopulta monet asiat verotuksen lisäksi tai yhteisvaikutuksessa verojen kanssa. Esimerkiksi hallinnollisesti monimutkaiset verokannustimet ei väitöstutkimuksen perusteella vaikuta kovin tehokkaalta keinolta lisätä yritystoimintaa