Essays on taxation – Evidence from tax reforms

This dissertation consists an introductory chapter and four empirical essays on the taxation of firms and individuals. The first essay concentrates on how the Finnish tax reform of 2005 affected voluntary pension plan savings in Finland. The main objective is to examine whether or not the coverage and/or the amount of savings in voluntary pension plans changed as their tax treatment changed from progressive labor income taxation to being subject to a flat-rate capital income taxation regime. The results imply that high-income individuals who faced a decrease in their tax incentive to save in these plans reduced their voluntary savings. Savings coverage also decreased in this group but increased among low-income individuals whose incentives to save increased. It also seems that all of the responses were due solely to a change in men's behavior. The second essay studies tax planning activity among business owners. The study uses a corporate and dividend tax reform in Finland in 2005 as an exogenous source of tax rate variation. The reform increased the marginal tax rate on dividends, thus increasing the incentives for business owners to pay personal compensation in the form of wages rather than dividends. The results support the view that business owners are active in income-shifting. The welfare loss calculations show that the responses have notable consequences for welfare. Also, the size of the change in the tax incentive and the monetary gains from tax optimization seem to affect the behavioral income-shifting response. The third essay examines the abolition of equalization tax in Finland in 2005. The aim of the equalization tax was to protect domestic tax revenues by ensuring that no dividends could be distributed from profits that were not subject to domestic corporate tax. Equalization tax served this goal by levying an extra corporate-level tax if dividends were financed from tax-exempt (or leniently taxed) profits and MNEs were particularly affected by this tax. We find that MNEs increased their dividend payments after the repeal of the equalization tax. Also, the repatriation of foreign profits in the form of intra-company dividends increased among MNEs. Furthermore, the results imply an increase in the reported profits of foreign subsidiaries of Finnish MNEs, suggesting a decrease in profit-shifting. However, there are no changes in the level of real or financial investments due to the abolishment of EQT. In the fourth essay we analyze the effects of a reduction in the value-added tax rate for restaurants in Finland on consumer prices, demand for meals and employment. The value-added tax rate was cut from 23% to 13% in July 2010. The results show that the VAT cut reduced restaurant meal prices only a little, by 2% on average. The reduction we found was only a fourth of the full pass-through. The consumer-weighted price response is higher, over half of the full pass-through, implying that larger restaurants reduced their prices more than smaller establishments. There is also substantial heterogeneity in price responses by restaurant type as restaurants that are part of a chain lowered their prices more often than those that do not belong to a chain. The results suggest that the VAT reduction led to no increase in the quantity of restaurant meals supplied and no increase in employment. Also, we do not find that the reform led to any changes in the number of exits from the industry or new businesses being set up.Tämä väitöskirja sisältää johdantoluvun ja neljä itsenäistä artikkelia verotuksen vaikutuksista yritysten ja yksilöiden käyttäytymiseen. Ensimmäisessä artikkelissa tutkitaan, miten vuonna 2005 Suomessa toteutettu verouudistus vaikutti vapaaehtoiseen eläkevakuutussäästämiskäyttäytymiseen. Päätavoitteena on selvittää, muuttuiko säästämisaktiivisuus ja keskimääräiset talletukset eri ryhmissä säästöjen verokohtelun muututtua progressiivisesta ansiotuloverojärjestelmästä suhteelliseen pääomatuloverojärjestelmään. Tulokset osoittavat, että suurituloiset vähensivät säästöjään vapaaehtoisiin eläkevakuutustileihin uudistuksen jälkeen. Lisäksi suurituloisten säästämisaktiivisuutensa laski, kun taas pienituloisten säästämisaktiivisuus nousi hiukan. Tulosten perusteella muutokset koskivat yksinomaan miesten säästämiskäyttäytymistä. Toisessa artikkelissa tarkastellaan listaamattomien osakeyhtiöomistajien tulonmuunnon aktiivisuutta. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan Suomessa vuonna 2005 toteutetun yritys- ja osinkoverouudistuksen vaikutuksia omistajien tulolajin valintaan osinkojen ja palkkojen välillä. Uudistus kasvatti selvästi omistajien kannustimia maksaa palkkaa osinkojen sijaan. Tulosten perusteella verouudistus vaikutti selvästi tulolajin valintaan. Tämänkaltaisella käyttäytymisellä arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin. Tulosten perusteella myös verokannustimen muutoksen suuruudella ja siitä saatavalla rahallisella säästöllä on vaikutus verosuunnittelun laajuuteen. Kolmannessa tutkimuksessa tarkastellaan ns. täydennysveron poistamisen vaikutuksia monikansallisten yhtiöiden toimintaan. Täydennysveron tavoitteena oli varmistaa, että osinkoa ei voi jakaa voitoista, jotka eivät kuulu kotimaan yhtiöveron piiriin. Yritys joutui maksamaan täydennysveroa, jos osinkoja rahoitettiin verovapailla voitoilla. Täydennysvero poistui käytöstä vuonna 2005, kun yhtiöveronhyvitysjärjestelmästä luovuttiin. Tulosten mukaan monikansalliset yritykset kasvattivat osingonmaksuaan täydennysveron poistuminen jälkeen. Myös kotiutettujen ulkomaisten voittojen määrä kasvoi sisäisten osinkojen muodossa. Lisäksi tulokset osoittavat, että suomalaisten monikansallisten yritysten ulkomaisten tytäryhtiöiden voitot kasvoivat täydennysveron poistamisen jälkeen, mikä viittaa siirtohinnoittelun pienenemiseen. Mitään muutoksia investoinneissa ei kuitenkaan havaittu. Neljännessä artikkelissa tutkitaan ravintoloiden arvonlisäverokannan alennuksen vaikutuksia kuluttajahintoihin, aterioiden kysyntään ja työllisyyteen. Ravintoloiden arvonlisävero alennettiin 23 prosentista 13 prosenttiin heinäkuusta 2010 alkaen. Tulokset osoittavat, että arvonlisäveron alentaminen laski ravintola-aterian hintaa vain vähän, keskimäärin noin 2 prosenttia. Liikevaihdolla painotettu hintavaikutus oli suurempi, mikä tarkoittaa, että suuremmat ravintolat alensivat hintojaan enemmän kuin pienemmät. Ravintolan tyyppi vaikutti myös vahvasti hintamuutokseen, sillä ravintolat, jotka kuuluivat ketjuun alensivat hintojaan huomattavasti useammin kuin ketjuun kuulumattomat ravintolat. Tulokset osoittavat, että aterioiden kysyntä ei lisääntynyt eikä työllisyys kasvanut veronalennuksen seurauksena. Myöskään poistuvien ravintoloiden tai uusien ravintoloiden määrissä ei havaittu muutoksia