Essays on work and fertility

This dissertation consists of four empirical essays all related to children and parents' labor supply, earnings and income in Finland. In the essays the problem of unobserved heterogeneity has been attacked in various ways. In the first essay, identical adult twins are used to estimate the impact of children on lifetime earnings and income. Identical twins share not only the same family but the same genes, hence such unobserved factors as family background and innate ability can be controlled for in the estimation. This is the closest possible similarity between two persons. The results suggest that both mothers and fathers have around 30 to 40% higher lifetime earnings compared to childless women and men even after controlling for family background and innate ability. The positive and large effect on mothers' earnings is a surprising result and against previous empirical evidence – though the focus of earlier research has typically been on the immediate years following childbirth. Although there are several potential explanations for such a large effect, the size of the found effect is surprisingly great. The second essay studies the effect of income on fertility by using job loss due to a plant closure as a source of exogenous variation in household income. Unlike previous studies, this essay focuses on couples and the impact of joint family income on fertility. The results show that the woman's job loss has a negative effect on fertility, while the man's has no impact on fertility. This suggests that the income effect is not the main mechanism through which job loss influences couples' fertility behavior. Career concerns, especially in the case of highly educated women, seem to be a much more important determinant. The result is similar to the one found in a previous study of the effects of female job loss. The third essay exploits the exogenous variation in family size, caused by the families' preference to have both boys and girls, to study the impact of children on parents' labor supply and income. The results suggest that another child has a sizeable negative impact on the maternal employment of cohabiting and married mothers, while there is no effect on the labor supply of single mothers. The labor supply response of Finnish mothers is much larger than found in the previous empirical studies in the US, the UK and Sweden using the same identification strategy. However, the relatively large maternal labor supply effects are in line with the earlier Finnish research. I find that another child has no impact on labor supply of fathers. In the fourth essay, the wages after maternity and paternity leaves are studied. However, in this essay the chosen method is less suitable in tackling the unobserved heterogeneity: being unmarried in the 1995 is a poor predictor of being childless: If one is not married in the 1995 no longer necessarily means one is without children in the years 2001 and 2002. In this essay, a maternity leave is associated with a reduction in wage after returning to employment. However, this association seems to be only short-lived. A paternity leave has no or only a small positive effect on wages.Väitöskirjassa on neljä empiiristä esseetä, joissa käsitellään lapsia ja vanhempien työn tarjontaa, ansiota ja tuloja Suomessa. Havaitsematon erilaisuus lapsettomien ja perheellisten välillä on otettu huomioon näissä esseissä eri tavoin. Ensimmäisessä esseessä lasten vaikutus elinkaariansioihin ja -tuloihin arvioidaan identtisillä kaksosilla. Identtiset kaksoset eivät ainoastaan jaa samaa perhettä, vaan myös samat geenit, jolloin sellaiset havaitsemattomat, tuloihin vaikuttavat tekijät, kuten perhetausta ja synnynnäinen kyvykkyys, voidaan kontrolloida estimoinneissa. Tulosten mukaan äidit ja isät ansaitsevat elinaikanansa keskimäärin 30 %–40 % enemmän kuin lapsettomat naiset ja miehet. Lasten positiivinen ja suuri vaikutus äitien ansioihin on yllättävää ja vastoin aiempaa empiiristä näyttöä – tosin aiemmissa tutkimuksissa on yleensä arvioitu lasten vaikutusta ansioihin ainoastaan lasten syntymää seuraavina lähivuosina. Vaikka näin suurelle vaikutukselle on useita mahdollisia selityksiä, vaikutuksen suuruus on siitä huolimatta yllättävää. Toisessa esseessä tutkitaan tulojen vaikutusta syntyvyyteen hyödyntämällä kotitalouksien tulojen satunnaista vaihtelua, mikä aiheutuu työpaikan menetyksestä, kun toimipaikka lakkautetaan. Toisin kuin aiemmat tutkimukset, tässä tutkimuksessa keskitytään pariskuntiin ja kotitalouden tulojen vaikutukseen syntyvyyteen. Tulokset osoittavat, että naisen oman työpaikan menetys vähentää syntyvyyttä, mutta miehen ei. Tämä tulos viittaa siihen, että tulot eivät ole päätekijä lastenhankintapäätöksissä. Sen sijaan erilaisilla naisen uraan ja työllistymiseen liittyvillä näkökohdilla voi olla vaikutusta – erityisesti korkeasti koulutetuilla naisilla. Tulos on samanlainen kuin aiemmassa kirjallisuudessa naisen työpaikan menetyksen vaikutuksesta syntyvyyteen. Kolmannessa esseessä hyödynnetään perhekoon satunnaista vaihtelua, mikä johtuu vanhempien preferensseistä saada sekä tyttöjä että poikia: ne perheet, joissa kaksi ensimmäistä lasta ovat samaa sukupuolta, todennäköisemmin hankkivat vielä yhden lapsen kuin vanhemmat, joiden kaksi ensimmäistä lasta ovat eri sukupuolta. Tulosten mukaan yksi lisälapsi vähentää merkittävästi äitien työn tarjontaa muilla paitsi yksinhuoltajaäideillä. Suomessa lasten lukumäärän vaikutus äitien työntarjontaan on paljon suurempi kuin mitä on havaittu aiemmissa tutkimuksissa Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta ja Ruotsista samaa tutkimusmenetelmää käyttäen. Tulokset ovat kuitenkin yhdenmukaisia verrattuna aiempaan suomalaiseen tutkimustietoon. Isien työn tarjontaan lasten määrällä ei tulosten perusteella ole vaikutusta. Neljännessä esseessä tutkitaan perhevapaan vaikutusta sen jälkeisiin äidin ja isän palkkoihin. Tämän esseen tutkimusasetelma on aineistosta johtuen selvästi heikompi kuin väitöskirjan muissa esseissä käytetyt menetelmät. Tämä johtuu siitä, että tiedolla, onko henkilö naimisissa vuonna 1995 vai ei, voidaan hyvin heikosti ennustaa sitä, onko hän lapseton 2000-luvun alussa. Tutkimuksessa äitiysvapaan ja sen jälkeisen palkan välillä havaitaan negatiivinen yhteys, joka tosin on vain väliaikainen. Isyysvapaalla ja sen jälkeisellä palkalla on korkeintaan heikko positiivinen yhteys