Delaktighetsfrämjande hos barn med specifika språksvårigheter : En fallstudie ur ett föräldraperspektiv

Syftet med detta examensarbete var att ur ett föräldraperspektiv undersöka hur man kan främja delaktigheten hos barn med specifika språksvårigheter i samspel med andra barn. För att få svar på detta var frågeställningarna: 1. Hurudana utmaningar gällande delaktighet kan barn med specifika språksvårigheter ha? 2. Vad upplever föräldrarna att främjar deras barns delaktighet i samspel med andra barn? För att arbetet inte skulle bli alltför brett, avgränsades det till barn i åldern 4-10 år samt hur man kan främja deras delaktighet i samspel med andra barn. I den teoretiska referensramen togs upp specifika språksvårigheter (SLI), delaktighet samt stöd för kommunikation. Undersökningen gjordes som fallstudie med två fall. Som datainsamlingsmetod användes semi-strukturerad temaintervju. Tre föräldrar från två familjer intervjuades. Som analysmetod användes innehållsanalys. Resultaten visade att vuxnas aktivitet och vuxenstöd är viktiga med tanke på delaktighetsfrämjande. De vuxna skall visa modell för barnen, exempelvis hur man använder stödtecken eller fungerar i lek- och andra sociala situationer. Dessutom skall de fungera som tolk i situationer då barnen inte blir förstådda. Olika stöd för kommunikation, såsom stödtecken och bilder, ansågs också vara betydelsefulla. Omgivningens förståelse och accepterande lyftes även fram som viktiga faktorer. Dessutom påpekade föräldrarna att daghemmets vilja och förmåga att stöda och hjälpa barnen är viktiga.The aim of this thesis was to research from a parental perspective, how you can promote the participation of children with specific language impairments in interaction with other children. To answer that, the research questions were: 1. What kind of challenges can children with specific language impairments have concerning participation? 2. What do the parents believe promotes their children’s participation in interaction with other children? To avoid the work being too wide, it was narrowed down to children aged 4-10 years and how to promote their participation in the interaction with other children. Specific language impairment (SLI), participation and support for communication were brought up in the theoretical framework. The research was done as a case study with two cases, and a semi-structured theme interview was used. Three parents from two families were interviewed. Content analysis was used as analyzing method. The results showed that adult’s activity and adult support are important considering participation improvements. Adults shall show model for the children, for example how to use key word signing or how to do in play- and other social situations. In addition, they should act as interpreter in situations when the children will not make themselves understood. Different kind of community aids, such as key word signing and pictures were also considered important. The understanding and acceptance of the children by the community were also highlighted as important factors. The parents also pointed out that the daycare’s will and ability to support and help the children are important.Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia kielellisiä erityisvaikeuksia kohtaavien lasten osallisuuden edistämistä vuorovaikutuksessa muiden lasten kanssa vanhempien näkökulmasta. Vastauksen saamiseksi tähän, tutkimuskysymykset olivat: 1. Millaisia osallisuuteen koskevia haasteita kielellisiä erityisvaikeuksia kohtaavilla lapsilla voi olla? 2. Mitä vanhemmat kokevat edistävän lasten osallisuutta vuorovaikutuksessa muiden lasten kanssa? Jotta työstä ei tulisi liian laaja, se rajattiin 4-10 vuotiaisiin lapsiin, sekä miten heidän osallisuutta voi edistää vuorovaikutuksessa muiden lasten kanssa. Viitekehyksenä käytettiin teorioita kielellisestä erityisvaikeudesta (SLI), osallisuudesta sekä tuesta kommunikointiin. Tutkimus tehtiin tapaustutkimuksena, joka kuvaili kahta tapausta. Tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Kolmea vanhempaa kahdesta perheestä haastateltiin. Analyysimenetelmänä toimi sisältöanalyysi. Tulokset osoittivat, että aikuisten aktiviteetti sekä tuki on tärkeää osallisuuden edistämisessä. Aikuisten on näytettävä mallia lapsille, esimerkiksi miten käyttää tukiviittomia tai miten toimia leikki- ja muissa sosiaalitilanteissa. Sen lisäksi aikuisten on toimittava tulkkina kun lapset eivät tule ymmärretyksi. Erilaiset tuet kommunikointiin, kuten tukiviittomat ja kuvat todettiin olevan tärkeitä. Ympäristön ymmärrys ja hyväksyntä nostettiin myös esiin tärkeinä tekijöinä. Vanhemmat kertoivat myöskin, että päiväkodin halu ja kyky tukea ja auttaa lapsia ovat tärkeitä