Development and Validation of a Drug-Related Problem Risk Assessment Tool for Use by Practical Nurses Working with Community-Dwelling Aged

Development and Validation of a Drug-Related Problem Risk Assessment Tool for Use by Practical Nurses Working With Community-Dwelling Aged The demand for long-term home health care services for the aged (≥65 years) is growing. Practical nurses (PNs) are those who most often visit the aged using HC services and consequently, are in a key position to monitor the benefits and risks of pharmacotherapy of their clients. The aim of this study was to develop and validate an easy-to-use DRP Risk Assessment Tool (DRP-RAT) for PNs caring for home-dwelling aged ≥65 years focusing on identifying and solving the highest priority DRP risks. The specific aims were: 1) to systematically review articles that describe criteria for assessing inappropriate prescribing in the aged ≥65 years; 2) to describe the development process and content validation of the DRP-RAT; 3) to evaluate the feasibility of the final DRP-RAT among PNs in HC; and 4) to assess the reliability of risk assessments conducted by PNs by using DRP-RAT and to identify the clinically most significant DRPs needing action. Two systematic literature reviews (Study I, year 2010; an unpublished one) and the expertise of the research group were used as a basis for the development of the DRP-RAT. The content of the draft tool was validated by a three-round Delphi survey with a panel of 18 experts in geriatric care and pharmacotherapy (Study II, year 2010). Data for the feasibility study were collected during the training of PNs, working in HC, in the use of the DRP-RAT (Study III, year 2011). The PN-conducted (n=25) DRP risk assessments by DRP-RAT (n=85) and the same clients copied medication lists (n=68), face-to-face discussions and responses to open questions of the returned feedback forms (n=23) were analyzed. In 2013, an experienced geriatrician reviewed HC clients (n=45) medications by using three different reviewing methods on each patient (Study IV). The methods based on: 1) DRP-RAT (n=45) completed by the PNs (n=26) and copied medication lists; 2) health centre s medical records ( gold standard ); and 3) Methods 1 and 2 together. Results of the reviews and contents of the geriatrician s open comments regarding the PNsʼ risk assessments were analyzed. DRPs in the study population identified and reported by the geriatrician were studied from the geriatrician s DRP classifications (n=45) and by a retrospective review of the geriatrician s case reports (n=45). The final DRP-RAT consists of 18 items that assess risks for DRPs in home-dwelling clients. It is divided into four sections: 1) Basic Client Data, 2) Potential Risks for DRPs in Medication Use, 3) Characteristics of the Clientʼs Care and Adherence and, 4) Recommendations for Actions to Resolve DRPs. The DRP-RAT turned out to be feasible among PNs and the PN-completed tool was capable of providing reliable and timely patient information to support physician s clinical decision making. Compared to the gold standard (Method 2), Method 1 resulted in a false negative rating in 7% (95 % CI 1.4 18.3) of the cases (3/45). The geriatrician identified an average of 3.1 potential DRPs per patient. This study indicates that the DRP-RAT, developed and validated in this study, could make it possible to more effectively involve PNs, working in HC, in medication risk management among the home-dwelling aged, and that medication risk management should be focused on the highest priority risks. Actions to facilitate the implementation of the DRP-RAT in the Finnish health care system are needed. Future studies are needed to evaluate the effects of PNsʼ risk assessments using the DRP-RAT on clinical, humanistic and economic outcomes.Iäkkään lääkehoidon riskien arviointimittari kotihoidon lähi- ja perushoitajille Säännöllisen kotihoidon piirissä on yhä huonokuntoisempia, monisairaita ja monilääkittyjä iäkkäitä. Valtaosa kotihoidossa työskentelevistä ammattihenkilöistä on lähi- ja perushoitajia. Heidän roolinsa on keskeinen lääkitysongelmien tunnistamisessa ja potilaiden ohjaamisessa jatkotoimenpiteisiin. Tässä väitöskirjassa kehitettiin kotihoidon lähi- ja perushoitajien käyttöön tarkoitettu Iäkkään lääkehoidon riskien arviointimittari . Mittari auttaa tunnistamaan sellaiset hoidollisesti merkittävät lääkitysongelmat joihin tulee puuttua. Hoitohenkilökunta tarvitsee lyhyen koulutuksen mittarin käyttöön. Mittari kehitettiin kahdessa vaiheessa: 1) Laadittiin alustava mittari, joka pohjautui kahteen kansainväliseen järjestelmälliseen kirjallisuuskatsaukseen ja tutkimusryhmän monipuoliseen geriatriseen asiantuntemukseen, 2) Mittarin sisältö validoitiin kolmekierroksisella Delfoi-menetelmällä (asiantuntijoiden yksimielisyyteen perustuva kyselytutkimus). Lopullinen mittari sisältää 18 iäkkään lääkehoidon riskejä arvioivaa kysymystä alakohtineen. Sen soveltuvuutta testattiin kotihoidon lähi- ja perushoitajilla kahdella paikkakunnalla. Lisäksi lähi- ja perushoitajille suunniteltiin lyhyt koulutus, jossa tutustutaan mittarin sisältöön, sen soveltamiseen omien asiakkaiden lääkitysriskien tunnistamiseen ja oman toimintayksikön turvallisen lääkehoidon periaatteisiin. Tutkimus osoitti mittarin soveltuvan lähi- ja perushoitajien taidoille ja se osoittautui soveltuvaksi käytännön asiakastyöhön. Tutkimuksen viimeisessä vaiheessa varmistettiin lähi- ja perushoitajien mittarin avulla tekemien lääkitysarviointien luotettavuus. Tämä toteutettiin vertaamalla lähi- ja perushoitajien ja geriatrin samoista potilaista tekemiä riskien arviointeja, samalla geriatri tunnisti hoidollisesti merkittävimpiä lääkehoidon riskitekijöitä. Tutkimuksen perusteella lääkehoidon riskit ovat yleisiä kotihoidon iäkkäillä. Lähi- ja perushoitajien suorittamat riskien arvioinnit todettiin luotettaviksi ja mittarin avulla pystytiin välittämään lääkärille yhdenmukaista, luotettavaa potilastietoa päätöksenteon tueksi. Tärkeimmiksi ennustaviksi tekijöiksi hoidollisesti merkittäville lääkehoidon ongelmille nousivat lääkehaittoihin viittaavat oireet, useamman kuin yhden lääkärin osallistuminen potilaan hoitoon, korkean turvallisuusriskin lääkkeiden käyttö, lääkehoitoon sitoutumisen ongelmat, potilaan omaisen/hoitoon osallistuvan henkilön esittämä huoli potilaan lääkkeiden käytöstä sekä uuden lääkkeen käytön aloittaminen viimeisen 4 viikon aikana. Mittarin ja siihen liittyvän käyttökoulutuksen avulla kotihoidon lähi- ja perushoitajat pystytään nykyistä paremmin osallistamaan iäkkäiden lääkehoidon riskien hallintaan. Riskien hallinnassa tulee keskittyä tärkeimpiin riskejä ennakoiviin tekijöihin. Tutkimuksen aineistona käytettiin lähi- ja perushoitajien mittarin avulla suorittamia riskienarviointeja, mittarin käyttökoulutuksen aikana käytyjä vapaita ja strukturoituja keskusteluja, lähi- ja perushoitajien täyttämiä palautelomakkeita käyttökoulutuksesta, tutkimusgeriatrin kirjallisia lääkehoidon arviointiraportteja sekä hänen arviotaan lähi- ja perushoitajien suorittamista riskienarvioinneista