Esiopetusikäisten lasten leikki kouluvalmiuden tukijana

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten esiopetusikäisten lasten leikki tukee kouluvalmiutta. Tutkimuksessa selvitettiin aluksi mitä lapset esiopetuksessa leikkivät ja tätä tietoa verrattiin kouluvalmiuden teoriaan. Koska leikkiä ja kouluvalmiutta on yhdessä tutkittu vähän, kohdistuu tämä tutkimus tärkeään ja vähän tutkittuun aiheeseen. Tutkimuksen teoriaosassa perehdyttiin leikkiin, sen kehitykseen ja leikin ja lapsen kehityksen väliseen suhteeseen sekä aikuisen rooliin leikissä. Näin luotiin perustaa leikin ymmärtämiselle. Esiopetusikäisen lapsen kehityksessä tapahtuu niin fyysistä kuin henkistäkin muutosta. Teoriaosassa tarkasteltiin myös esiopetusikäisen lapsen kehitystä ja toimintaa. Lisäksi teoriaosassa määriteltiin kouluvalmiutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Teoriaosalla luotiin pohjaa leikin ja kouluvalmiuden välisen yhteyden tarkasteluun. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja luonteeltaan pohjaa fenomenografiaan. Aineisto kerättiin teemahaastattelumenetelmää käyttäen kahdessa oululaisessa esiopetusryhmässä. Haastatteluihin osallistui kahdeksantoista lasta, 11 poikaa ja 7 tyttöä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin tekstimuotoon. Aineisto analysoitiin tavalla, jossa yhdisteltiin sisällönanalyysin sekä fenomenografisen analyysin menetelmiä. Tutkimustuloksista käy ilmi, että leikki tukee monipuolisesti lapsen kouluvalmiutta. Leikissä lapsi toimii lähikehityksen vyöhykkeellä, jossa oppimista ja kehitystä tapahtuu. Kouluvalmiuden kannalta merkittäviä taitoja ja kykyjä tarvittiin myös leikeissä. Tärkeimmäksi alueeksi erottui sosiaalisten valmiuksien tukeminen. Leikissä lapsi harjoitteli sosiaalisia taitojaan ja nämä katsottiin myös kouluvalmiuden kannalta merkittäviksi. Leikki tuki myös motoristen valmiuksien kehittymistä. Lapset leikkivät luonteeltaan sellaisia leikkejä, jotka tukivat niin hienomotorisia taitoja kuin karkeamotorisiakin taitoja. Kognitiiviset valmiudet saivat tukea etenkin erilaisten pelien kautta. Lapsen havaintokyky ja pitkäjänteisyys harjaantuivat ja nämä ovat tärkeitä koulussa keskittymisen kannalta. Tutkimuksella saatiin ajankohtaista ja suuntaa antavaa tietoa leikin kouluvalmiutta tukevasta puolesta ja sen mahdollisuuksista. Aiheesta on vain vähän tutkimustietoa, joten tutkimukselle oli tarvetta ja se lisäsi ymmärrystä aiheesta. Kvalitatiivisella tutkimuksella ei pyritä yleistyksiin, mutta tutkimuksen tulokset antoivat suuntaa siihen, että leikki tukee kouluvalmiutta laajemmassakin mittakaavassa kuin näissä kahdessa esiopetusryhmässä. Tulokset haastavat opettajia pohtimaan leikin merkitystä lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle