Esi- ja alkuopettajien käsityksiä esiopetuksen merkityksestä ja koulusiirtymän tukemisesta

Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat yhdessä pohjan lapsen elinikäiselle oppimiselle ja niiden tulisi muodostaa lapsen oppimisen kannalta johdonmukainen kokonaisuus. Tutkielman tavoitteena on kuvata esiopetuksen merkitystä osana lapsen oppimisen polkua esi- ja alkuopettajien näkökulmasta. Esi- ja alkuopettajien esiopetuskäsityksiä tarkastellaan suhteessa horisontaalisen ja vertikaalisen koherenssin rakentumiseen. Näillä tarkoitetaan sekä esiopetuksen sisäistä pedagogista eheyttä että eri oppimisen polun vaiheiden välisen pedagogisen jatkuvuuden toteutumista. Lisäksi tutkielmassa selvitetään opettajien käsityksiä siirtymän tukemisesta. Tutkielman aineisto on kerätty verkkokyselynä neljän varsinaissuomalaisen kunnan alueella. Kyselyyn vastasi yhteensä 47 esiopettajaa ja 27 alkuopettajaa. Aineisto analysointiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmillä laadullisesti. Kyselyyn vastanneiden opettajien käsitykset esiopetuksesta ja siirtymästä kuvastivat halua yhtenäisen oppimispolun rakentamiseen. Horisontaalisen koherenssiin liittyen esi- ja alkuopettajilla oli melko yhtenäinen käsitys esiopetuksen perustehtävästä. Varsinkin vuorovaikutuksen, positiivisen ilmapiirin sekä oppimisen tukemisen merkitystä pidettiin tärkeänä. Lapsen rooli näkyi vastauksissa hieman eri tavoin: esiopettajat korostivat lapsen kokemusta, mutta alkuopettajat vahvemmin koulun näkökulmaa. Vertikaalisen koherenssiin liittyy johdonmukaisuus eri oppimispolun vaiheiden välillä ja tietämys niiden toiminnasta. Opettajat kokivat tietävänsä ainakin jonkin verran toistensa toiminnasta, mutta kaipasivat myös lisää tietoa. Tietämystä lisäsi opettajien mukaan erityisesti yhteistyö esi- ja alkuopetuksen välillä. Tutkielman tulokset viittaavat siihen, että yhteistyö sekä yhteiset keskustelut esi- ja alkuopetuksen sisällöistä ja siirtymän tavoitteista tukisivat koherenssin rakentumista entistä paremmin. Onnistuneen siirtymän kannalta tärkeänä pidettiin erityisesti lapsen koulun alun helpottamista ja tuttuutta sekä esi- ja alkuopetuksen välisen yhteistyön ja tiedonsiirron toimivuutta. Opettajat näkivät yhteistyössä ja tiedonsiirrossa olevan edelleen parannettavaa. Yhteistyön toimivuuteen vaikuttaviksi tekijöiksi koettiin erityisesti yhteistyön määrä tai laatu, suunnitelmallisuus ja sijainnin merkitys