Kouluvalmius tukea tarvitsevien lasten esiopetuksen dokumenteissa

Tutkimuksessa tarkastelemme tukea tarvitsevien esiopetusikäisten lasten pedagogisia dokumentteja kouluvalmiuden näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään, mitä merkityksiä kouluvalmiuteen liitetään sekä millä tavoin lapsen tukemista ja tuen keinoja kuvataan dokumenteissa. Tarkastelemme tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten dokumentteja, jotka siirtyvät esiopetuksesta kouluun. Tutkimuksessa on käytetty soveltuvin osin Noora Heiskasen 2016 toukokuussa keräämää tutkimusaineistoa. Aineisto on kerätty esiopetusryhmistä neljästä eri kunnasta. Tutkimuksessamme dokumentteja on yhteensä 34. Tutkimus on laadullinen ja aineistoa on analysoitu diskurssianalyysin keinoja soveltaen. Kouluvalmiutta kuvattiin dokumenteissa pääasiassa lapsen ja maturaation näkökulmasta. Sitä kuvattiin epäsuorasti lapsen ominaisuuksien, tuen tarpeiden ja tavoitteiden kautta. Dokumenteissa esiintyi vain vähän suoraan kouluun viittaavia ilmauksia ja ne eivät itsessään kuvanneet kouluvalmiutta. Lapsen tukemiseen liittyvä puhe oli suurelta osin raportoivaa ja toteavaa, mutta se sisälsi myös konkreettisempia tekoja ohjaavia kirjauksia. Puheelle yleistä oli myös se, että siinä ei käynyt ilmi, kuka oli toiminnasta tai tuesta vastuussa. Dokumentaatiokäytäntöjä tulisi tarkastella kriittisesti, koska kirjaukset myös muokkaavat kuvaa lapsesta. Kirjauksia säilytetään ajasta ja paikasta toiseen, jonka myötä dokumentit siirtyvät ammattilaiselta toiselle. Dokumentit voivat muodostaa pysyvän kuvan lapsesta, joten on merkityksellistä, miten dokumentteja kirjataan. Koulusiirtymään liittyviin dokumentteihin tulisi kirjata kouluvalmiuden kannalta keskeisiä asioita, jotta voitaisiin taata tuen jatkumo esiopetuksesta kouluun