Influence of pre partum and post partum plane of nutrition on the performance of crossbred suckler cows and their progeny

The objective of the experiment was to study the effects of two pre partum and four post partum feeding levels on the performance of 28 Hereford-Ayrshire and 30 Limousine-Ayrshire spring-calving mature cows in calf to Limousin and their calves from the beginning of indoor feeding until the end of grazing under Finnish climatic conditions. A 2 H 2 factorial design experiment consisted of a low (L) and moderate (M) pre partum feeding levels based on hay and straw and two post partum concentrate feeding levels, 1.5 and 3.5 kg/d (1 and 2, respectively). The treatments were replicated across the genotypes. For feeding level L the amount of roughage offered was restricted to proportionately 0.7 on a dry matter (DM) basis of feeding level M. Milled barley was offered at 1.3 kg DM/d to all cows 72 days pre calving. The experiment was divided into two parts, an indoor feeding (215 days) and grazing period (114 days). The indoor feeding period included three periods, from start of the study to the beginning of additional concentrate feeding (P1) and feeding additional concentrate supplements both pre (P2) and post calving (P3). On feeding level M cows had a daily intake of 9.1 and 10.4 kg DM during periods P1 and P2, respectively. During period P3 intake was 10.4 and 12.0 kg DM for 1 and 2. Corresponding values for feeding level L were 6.7, 8.0, 8.0 and 9.7 kg DM, respectively. At the onset of grazing, cows on feeding level M were 47 kg heavier (PTutkimuksessa selvitettiin poikimista edeltävän, heinään ja olkeen perustuvan ruokinnan (MLimousine-Ayrshire risteytysemojen elopainoon, kuntoon, poikimiseen, maidontuotantoon ja sen koostumukseen, tiinehtymiseen ja niiden Limousin-sonneista syntyneiden vasikoiden kehitykseen syntymästä vieroitukseen. Ennen poikimista kaikki emot saivat 72 vuorokautta 1,5 kg väkirehua päivässä. Sisäruokintakausi jaettiin kolmeen jaksoon: kokeen alusta väkirehuruokinnan alkuun (P1, 97 d), väkirehuruokintajakso ennen poikimista (P2, 72 d) ja poikimisen jälkeinen väkirehuruokintajakso (P3, 46 d). Laidunkauden pituus oli 114 päivää. Heinän energiapitoisuus (ME muuntokelpoinen energia, MJ) oli keskimäärin 8,8, oljen 6,1 ja ohran 13,1 MJ ME/kg kuiva-ainetta (KA). Ohutsuolesta imeytyvää valkuaista heinä sisälsi keskimäärin 75, olki 54 ja ohra 105 g/kg KA. M-tasolla eläinten kuiva-aineen syönti oli jaksolla P1 keskimäärin 9,1, jaksolla P2 10,4 ja jaksolla P3 joko 10,4 tai 12,0 kg KA. L-tasolla KA-syönti oli vastaavasti jaksolla P1 6,7, jaksolla P2 8,0 ja jaksolla P3 joko 8,0 tai 9,7 kg KA. Laidunkauden alkaessa kesäkuun alussa M-tasolla olleet emot olivat keskimäärin 47 kg painavampia kuin L-tasolla olleet emot, jotka puolestaan kuntoutuivat laitumella tehokkaammin kuin M-tasolla olleet emot. Poikimisesta laidunkauden alkuun 1-ruokinnalla olleet emot menettivät elopainoaan enemmän kuin 2-ruokinnalla olleet emot (-1241 vs. -588 g/d), mutta kuntoutuivat laitumella tehokkaasti. Poikimisen jälkeinen väkirehuruokinta ei vaikuttanut emojen kuntoon. Sisäruokintakaudella L-emojen kunto heikkeni enemmän (-0,67 vs. -0,09) kuin M-emojen kunto. Poikimiset olivat helppoja. Koetekijät eivät vaikuttaneet vasikoiden kasvuun ennen vieroitusta. Sonnivasikat kasvoivat lehmävasikoita paremmin (1369 vs. 1241 g/d). Koetekijät eivät vaikuttaneet maidontuotantoon, joka oli keskimäärin 11,8 kg/d. M-emojen maidon rasvapitoisuus oli korkeampi kuin L-emojen (46,9, vs. 43,1 g/kg). Emoista 86,8 % tiinehtyi. Tutkimuksessa poikimista edeltävä ruokintataso vaikutti emoihin ja niiden vasikoihin enemmän kuin poikimisen jälkeinen ruokintataso. Tuotantotulosten perusteella L1-ruokinta oli riittävä. Ajanjakso poikimisesta laidunkauden alkuun oli kuitenkin lyhyt, mikä lienee vaikuttanut saatuihin tuloksiin. Huomattavatkin elopainon ja kunnon menetykset korvattiin hyvällä laitumella lyhyen laidunkauden aikana. Tuotantokustannuksia voidaan vähentää vaarantamatta eläinten hyvinvointia ja tuotosta ruokintatasoa alentamalla, jos eläinten kunto on tuotantovaiheeseen sopiva