Ayrshire-, friisiläis- ja suomenkarjalehmien vertailu kotoisilla rehuilla

An experiment with Ayrshire(Ay), Friesian (Fr) and Finnish cattle(Fc) animals on home produced feeds under same kind of conditions is conducted at North Savo Experimental Station in the years 1979-87. The test animals (40 Ay, 40 Fr, 16 Fc) was taken by random sampling when they were calves. One half of the animals of each race receives silage-grain feeding, the other half hay-grain-urea feeding. The growth rate of the calves was equal in the beginning but later on the Friesian animals grew fastest and the Finnish cattle animals most slowly. The average milk yield of the first lactation year was at the same level in the Friesian groups and in the Ayrshire hay-group. The first milk yield of the Ayrshire silage-group was a little lower than of those mentioned before and clearly lower in the Finnish cattle groups. The milk yields were a consequence of the feed consumptions of the animals. In the second lactation year the feed consumptions and the milk yields have increased distinctly. There are not to be found differences in the conception rates depending on races.Pohjois-Savon koeasemalla on meneillään pitkäaikainen (8 v) lypsykarjakoe. Kokeessa vertaillaan ayrshire - (ay), friisiläis- (fr) ja suomenkarja - (sk) rotuja samanlaisissa olosuhteissa. Eläinaines otettiin otannalla ja tuotiin koeasemalle v. 1979 vasikoiden ollessa keskimäärin 52 vrk:n ikäisiä. Kokeessa on 40 ay-, 40 fr- ja 16 sk-lehmää. Aluksi oli varaeläimiä, jolloin lukumäärä oli 50 ay-, 50 fr- ja 20 sk-vasikkaa. Koelehmät (96) olivat peräisin 84:stä eri isästä. Vertailu tapahtuu kotoisilla rehuilla. Jokainen rotu on jaettu kahtia. Toinen puoli saa säilörehu-viljaruokinnan sekä lehmänä kilon heinää, toinen puoli heinä-vilja-urearuokinnan. Ureaa viljaseoksessa on 2 %. Viljaa on heinäryhmällä enemmän (0,32-0,38ry/kg 4 %-maitoa) kuin säilörehuryhmällä (0,24-0,30 ry/kg 4 %-maitoa). Seoksessa on 2/3 ohraa ja 1/3 kauraa. Säilörehua tai heinää eläimet saavat ruokahalun mukaan, jolloin voidaan tutkia niiden karkearehun syöntikyky. Alussa erirotuisten vasikoiden kasvunopeus oli samaa tasoa, mutta myöhemmin fr-rotuiset kasvoivat nopeimmin ja sk-rotuiset hitaimmin. Hiehot tiinehtyivät hyvin (1. siemennyksestä 75,6 %) ja poikivat keskimäärin n. 25 kk:n iässä. Poikimisvaikeuksia oli fr-säilörehuryhmän eläimillä. Ne olivat muita lihavampia runsaan säilörehunsyönnin ansiosta. 1. vuoden maitotuotos oli molempien ruokintaryhmien fr-ensikoilla ja ay-heinäryhmän ensikoilla samaa tasoa (ryhmien keskiarvo 3948—4065 kg 4 %-maitoa/tuotantokausi). Ay-säilörehuryhmän ensikoiden tuotos (3888 kg) oli jonkin verran ja sk-ensikoiden (3182-3387 kg) selvästi edellisiä pienempi. Hajonta saman rodun sisällä oli erittäin suuri. Maidon rasvapitoisuus oli ay- ja sk-lehmillä korkea (ryhmien keskiarvot 4,72-4,89 %) ja fr-ensikoillakin hyvä (4,44—4,60 %). Maidon valkuaispitoisuus eriryhmillä vaihteli 3,08 %:sta 3,30%:iin. Toisen tuotantovuoden tuotosta ei ole vielä tiedossa, mutta herumishuiput olivat hyviä (ryhmien keskiarvot ay:llä ja fr-llä 25,2-27,1 kg maitoa ja sk:lla 18,3-20,3kg). Kolmantena tuotantovuotena tulokset ovat edelleen nousussa. Ay-eläimet söivät vähemmän säilörehua, mutta heinää yhtä paljon kuin friisiläiset. Sk-eläimet söivät vähiten, mutta suhteellisesti enemmän säilörehua kuin heinää. Toisena tuotantovuotena syöntimäärät olivat huomattavasti suurempia kuin ensikkovuonna. Säilörehu- ja heinäryhmillä oli keskimääräinen ravinnonsaanti varsin yhtäläinen muilla paitsi ay-rodulla, jonka heinäryhmä saavutti ravinnonsaannissa friisiläisten tason. Ensimmäisen ja toisen poikimisen jälkeen tiinehtyminen ei ollut yhtä hyvä kuin hiehoilla. Selvää rodullista eroa ei ilmennyt. Lehmistä on 2,5 vuoden kuluessa poistettu 16,7 %