Yliopistojen ja niiden kirjastojen yhteiskunnallinen tehtävä 1950­-1980 -lukujen komiteanmietinnöissä

Työn lähtökohtana on yliopistoille yliopistolaissa säädetty yhteiskunnallinen tehtävä, jonka mukaan yliopistojen tulee tutkimuksessaan ja ylimmässä opetuksessaan toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa ja edistää tieteen ja taiteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkimuksessa selvitetään tämän tehtävän taustahistoriaa: asettiko valtiovalta ennen nykyistä yliopistolakia yliopistoille yhteiskunnallisia ja/tai alueellisia palvelutavoitteita ja mikä oli yliopistokirjastojen osuus tässä yliopistojen mahdollisessa yhteiskunnallisessa ja alueellisessa palvelutehtävässä. Valtiovallan tavoitteenasetteluja etsitään tutkimusaineistona olevista 1950­-1980-luvuilla ilmestyneistä yliopistoja ja yliopistokirjastoja koskevista lainvalmisteluasiakirjoista, komiteanmietinnöistä. Aiheensa ja aineistonsa perusteella tutkimus kuuluu korkeakoulu-, hallinto- ja kirjastohistorian kenttiin. Yliopistojen yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden ihanteet olivat nähtävissä tutkituissa komiteanmietinnöissä koko tutkittavan ajanjakson ajan 1950-luvulta 1980-luvulle. Lain nykyisiä sanamuotoja vastaavan ilmauksen yliopistojen yhteiskunnallinen tehtävä sai 1960­1970-luvuilla. Yliopistojen yhteiskunnallisesta ja alueellisesta vaikuttavuudesta vallitsi huomattava yksimielisyys ja siihen kohdistetut odotukset olivat varsin suuria. Erilaisia kirjastojen alueellisen yhteistyön malleja esitettiin jo varsin varhain. Varsinkin uusien yliopistojen perustamista käsitelleet komiteat nostivat säännönmukaisesti esille paikkakunnan yleisten ja tieteellisten kirjastojen yhteistyön. Yhteiskunnallisen tehtävän yleisen kansalaispalvelun ulottuvuus kohdistettiin yliopistokirjastoille varsin säännönmukaisesti, mutta erityisesti uusien yliopistojen kirjastojen nähtiin palvelevan oman yliopistonsa tutkijoiden ja opiskelijoiden ohella myös sijaintipaikkakuntaansa ja ympäröivää maakuntaa. Vastoin odotuksia nimenomaisesti laajaa kansalaiskuntaa palvelevia kesäyliopistoja ja avointa yliopistoa koskevissa mietinnöissä kirjastoja ei juurikaan käsitelty. Myöskään koko koulutusjärjestelmää koskevissa kokonaissuunnitelmissa yliopistokirjastoja ei mainittu. Yliopistoja koskevista komiteanmietinnöistä löytyy yliopistokirjastoja koskevia mainintoja, mutta yliopistokirjastojen osa yliopistojen organisaatiossa näyttäytyy melko marginaalisena. Yliopistokirjastoja koskevia komiteanmietintöjä on olemassa varsin vähän. Niissä tavoitteena oli poikkeuksetta yhtenäisen, valtakunnallisen kirjastoverkoston luominen. Yliopistokirjastojen päätehtäväksi nostettiin yliopistoyhteisön, tutkijoiden ja opiskelijoiden, palveleminen, mutta myös yliopistokirjastojen kansalaisyhteiskuntaa koskeva yhteiskunnallinen tehtävä tunnustettiin tutkittavan ajanjakson ajan yleisesti ja myös sen alueellinen ulottuvuus saa ilmaisunsa komiteanmietinnöissä. Myös yliopistokirjastojen yhteiskunnallinen ja jopa alueellinen palvelutehtävä on siis ollut olemassa jo 1950-luvulta lähtien. ASIASANAT: yliopistokirjastot, yliopistot, yhteiskuntapolitiikka, aluepolitiikka, komiteanmietinnö