Risk factors for retinopathy in type 1 diabetes

Background Diabetic retinopathy is the leading cause of acquired visual disability among people of working age in all industrialised countries. Established risk factors for diabetic retinopathy include the duration of diabetes, glycaemic control, blood pressure and dyslipidaemia. However, these risk factors explain less than half of the risk for diabetic retinopathy. It is, thus, obvious that a large proportion of the risk remains to be explored. Aim The aim of the present study was to investigate potential risk factors that could affect the development of severe forms of retinopathy in type 1 diabetes. Patients and Methods The study patients were drawn from the large FinnDiane (Finnish Diabetic Nephropathy study) database. The FinnDiane study is an observational cohort study which since 1997 has collected comprehensive data on patients with type 1 diabetes at 92 centers throughout Finland with the aim of identifying genetic and environmental risk factors for diabetic complications. The patients retinopathy status were verified from ophthalmic and medical files and fundus photographs when available and graded with the ETDRS-scale. All patients underwent a thorough clinical characterisation of their clinical diabetes status by the attending physician at the participating study centers. Results Proliferative diabetic retinopathy showed significant familial clustering in siblings with type 1 diabetes and the heritability h2 adjusted for conventional risk factors suggested a significant genetic contribution to the risk. The siblings first affected by type 1 diabetes had a lower risk of proliferative retinopathy as compared to the siblings later affected by type 1 diabetes. The risk of both proliferative retinopathy and clinically significant macular edema were modified by the patient s age at onset of type 1 diabetes. The patients with higher age at onset of type 1 diabetes had a lower risk of proliferative retinopathy but conversely, a higher risk of clinically significant macular edema. The HbA1c variability was lower in those patients with higher age at onset of type 1 diabetes and the patients with lower HbA1c variability had a lower cumulative incidence and risk of laser treatment and proliferative retinopathy. Conclusion In addition to the conventional risk factors, such as diabetes duration, glycaemic control and blood pressure, familial factors, age at onset of type 1 diabetes and glycaemic profile may explain a significant proportion of the risk of severe forms of diabetic retinopathy.Tausta Diabeteksen aiheuttama silmänpohjasairaus eli diabeettinen retinopatia on tärkein hoidettavissa oleva näkövammaisuuden syy kaikissa länsimaissa. Diabeettisen retinopatian riskitekijöitä ovat diabeteksen huono hoitotasapaino, korkea verenpaine, diabeteksen pitkä kesto, sekä rasva-aineenvaihdunnan häiriöt. Kuitenkin, nämä tekijät ovat monimuuttujamalleissa selittäneet vain alle puolet vaikea-asteisen retinopatian riskistä. Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitä muita mahdollisia riskitekijöitä diabeettiselle retinopatialle olisi löydettävissä, jotka selittäisivät vaikea-asteisten retinopatian muotojen ilmaantumista. Potilaat ja menetelmät Väitöskirja tehtin FinnDiane-tutkimuksen osatutkimuksena. FinnDiane-tutkimus on monikeskustutkimus, joka on aloitettu vuonna 1997 ja siihen on kerätty kattavat kliiniset tiedot kaikkiaan 4800 suomalaisesta tyypin 1 diabetesta sairastavasta potilaasta. FinnDiane-tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa diabeteksen liitännäissairauksille altistavia geneettisiä- ja ympäristötekijöitä. Väitöskirjatutkimusta varten potilaiden tarkka silmänpohjatilanne määriteltiin silmänpohjakuvista ja silmätautialan sairauskertomuksista. Tulokset Kaikkiaan 188 perheessä oli vähintään kahdella sisaruksella tyypin 1 diabetes. Proliferatiivinen retinopatia vanhimmalla sisaruksella lisäsi selvästi proliferatiivisen retinopatian riskiä myöhemmin sairastuneella sisaruksella OR 2.76 (95% CI 1.25 - 6.11, P=0.01) muiden riskitekijöiden suhteen korjattuna. Variassikomponenttimallilla laskettuna suvuttainen alttius selitti 52% (SE 0.31, P<0.05) proliferatiivisen retinopatian riskistä. Samassa sisaruspariaineistossa myöhemmin diabetekseen sairastuneella sisaruksella oli hieman korkeampi riski saada proliferatiivinen retinopatia verrattuna ensimmäisenä sairastuneeseen HR 1.76 ( 95%CI 1.13-2.75, P=0.01). Sairastumisikä vaikutti proliferatiivisen retinopatian riskiin siten, että 5-14 ikäisenä sairastuneilla oli korkeampi riski HR 1.90 (95% CI 1.45 2.48, p<0.001) kuin yli 15-vuotiaina sairastuneilla. Keskeisen silmänpohjaturvotuksen riski oli korkein yli 15-vuotiaina sairastuneilla HR 3.72 (95% CI 2.35 5.89, p<0.0001) verrattuna alle 5-vuotiaina sairastuneisiin. HbA1c-tason laaja vaihtelu lisäsi laserhoidon tarvetta HR 1.6 (95%CI 1.1-2.5, P=0.02) ja proliferatiivisen retinopatian riskiä HR 1.7 (95% CI 1.3, 2.2, P