Fyysinen aktiivisuus eri elämänvaiheissa : Yhdeksäsluokkalaisten kestävyysliikunan harrastamisen motiivit

In our consumer-oriented society, participation in sport is only one of many choices people can make nowadays. In this study physical activity and sports activity were approached from the stand point of sports activities, the amount, the time and strength of sports and health recommendations. The aim of this research was to get to know the motives as to why Finnish comprehensive school students participate endurance sports and why these activities are not based on Weiner s theory of attribution and motivation. In addition this study examines the role of the motives of their running test result. Adults were divided into sports generations. The material for the study was collected 2009 (boys`) and between 2001 - 2002 (men´s) consisted of an enquiry collected from boys in the ninth grade n = 262 as well as telephone interviews conducted by Suomen Gallup, where the men in the study ranged in age 17 and 45 years of age n = 1458 between years 2001 and 2002. Ten percent of the ninth graders exercise daily and their exercise full fills the recommendations of aerobic exercise. Approximately ten percent of adults also exercise for endurance and strength in accordance with the recommendation. The findings of the study did not provide same conception of the four different factors as outlined by Weiner's theory of attribution and motivation. Instead the model gave four different sport types of adolescents; 1. Those positively oriented towards sports (sport positive) are selfdisciplined and successful. 2. Those who value the stability and health requirements (health orientated). 3. Those who easily drop out of sports (sports dropouts) are motivated differently than the others and have no motivation to participate in sports. 4. Those who ignore sports (sport avoiders) lack motivation to engage in sports, where any participation is driven by outside motives. The ninth graders who engaged in ball games, endurance and skilled sports and who were in good shape participate in endurance sports in order to feel good (an inside motive) more frequently than the ones who were not engaged in sports. They also experienced their endurance sport as being important for achieving good health (an outside motive). Those who do not engage in sports and the ones in bad shape have a hard time to find time for engaging in sports because they are involved in other things (an inside motive). Results of running test was statistically significantly related to use of computer.Liikunta on yksi ihmisille tarjoutuvista vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksista nykypäivän kulutusyhteiskunnassa. Fyysistä aktiivisuutta tarkasteltiin liikuntalajiryhmien, liikuntakertojen, liikunnan keston ja rasittavuuden sekä liikuntasuositusten mukaan. Lisäksi selvitettiin juoksutestin tulosta parhaiten selittäviä tekijöitä sekä yhdeksäsluokkalaisten kestävyyslajien harrastamisen ja harrastamattomuuden motiiveja, jotka ohjaavat heitä erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin. Ikäryhmät nimettiin Zacheuksen liikuntasukupolvijaottelun mukaan. Weinerin motivaatioattribuutioteoriaa sovellettiin, kun etsittiin yhdeksäsluokkalaisten kestävyysliikunnan harrastamisen motiiveja. Tutkimusaineisto muodostui syksyllä 2009 survey-tekniikalla toteutetun tutkimuksen 262 yhdeksäsluokkalaisesta pojasta ja 2001 - 2002 Suomen Gallupin puhelinhaastattelukyselyyn vastanneista 1458 17 45-vuotiaasta miehestä. Kymmenen prosenttia yhdeksäsluokkalaisista liikkui vähintään tunnin päivässä ja heidän liikuntansa sisälsi riittävästi nuorten liikuntasuosituksessa mainittua hengästyttävää liikuntaa. Eri-ikäisistä aikuisista noin kymmenen prosenttia harrasti viikon aikana liikuntasuosituksessa mainittua raskasta kestävyysliikuntaa ja voimalajeja. Tutkimuksen neljän faktorin malli ei kuvannut puhtaasti Weinerin motivaatioattribuutiomallia, vaan faktorien sisäisten ja ulkoisten syiden ohella jaotteleva tekijä oli positiivisuuden ja negatiivisuuden dikotomia. Weinerin malli sopii yhtenäisen arvokriteerin tarkasteluun, mikä ei sovellu postmoderniin maailmaan, jossa ihmiset itse määrittävät omat onnistumisen kriteerit. Sen sijaan mallista löytyi neljä erilaista liikkujatyyppiä. 1. Liikuntamyönteisten sisäinen kontrolli ohjaa liikkumista ja liikunta antaa onnistumisen kokemuksia. 2. Terveysliikkujat arvostavat liikunnan pysyviä ja hyvinvointia lisääviä ominaisuuksia. 3. Liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien sisäinen motivaatio on erilainen kuin liikuntaan motivoituneilla. Tulokset antavat viitteitä, että syrjäytymisvaarassa olevien harrastamattomuuden syyselityskehät olisivat oikeanlaisella muutosten etsintäprosessilla korjattavissa. 4. Liikunnasta syrjään vetäytyneillä puuttuu sisäinen motivaatio asioihin. Liikkuminen on kokonaan ulkoisten paineiden varassa. Yhdeksäsluokkalaiset palloilu-, kestävyys ja taitolajien harrastajat sekä hyväkuntoiset kokivat kestävyysliikunnan välineeksi saavuttaa hyvän olon tunteen (sisäinen syy) merkitsevästi useammin kuin liikuntaa harrastamattomat. Lisäksi he kokivat kestävyyslajien harrastamisen tärkeäksi oman terveyden kannalta (ulkoinen syy). Sen sijaan liikuntaa harrastamattomien ja huonokuntoisten on vaikeampi löytää aikaa liikkumiselle kuin eri lajiryhmien harrastajat, koska heitä kiinnostavat muut asiat (sisäinen syy). Yhdeksäsluokkalaiset kokivat omille valinnoilleen tärkeiksi vaikuttajiksi omat vanhemmat ja ystävät. Nuoret olivat sitä mieltä, ettei mikään eikä kukaan estä heitä liikkumasta. Heikkoa juoksutestin tulosta selitti kaikkein eniten tietokoneen kokeminen tärkeämmäksi kuin kestävyysliikunnan. Yhdeksäsluokkalaisista 43 prosenttia ilmoitti istuvansa tietokoneen tai median ääressä päivittäin yli kaksi tuntia, mikä ylittää nuorten liikuntasuosituksen aikarajan. Lasten tietokoneen sekä kommunikaatioteknologian käyttö alkaa jo alle kouluikäisenä. Liikkumattomuuteen on puututtava jo ennen kouluikää