Yliopisto-opiskelijoiden oppimisprosessit ja hyvinvointi : kognitiivis-attributionaaliset strategiat ja lähestymistavat oppimiseen suhteessa uupumukseen ja tunnollisuuteen ensimmäisen vuoden yliopisto- opiskelijoilla

Previous studies have shown that cognitive strategies and approaches to learning can be considered as central factors affecting studying. Although the role of different aspects in learning has been emphasised in previous studies, those aspects have mostly been studied separately. Therefore, it is important to examine the interaction between cognitive-motivational aspects of learning, exhaustion and conscientiousness. Based on previous studies, it has been indicated that cognitive strategies and approaches to learning are related to each other. In addition, the studies have shown that cognitive strategies are directly related to the well-being of students. Previous studies have also indicated that social strategies reflect cognitive strategies. The aim of this study was to explore what kind of cognitive-motivational profiles can be formed for students and how do these profiles differ from each other in exhaustion and conscientiousness. Previous studies concerning exhaustion have almost solely focused on work context although preliminary studies have shown that exhaustion also widely exists among students. For now there has been only few studies regarding conscientiousness at the university context. The first study results have shown that cognitive-motivational factors are related to conscientiousness. The data were collected during late fall 2012, spring 2013 and fall 2013 by using a questionnaire. The participants (n=203) were first-year students of bioscience, dentistry, mathematics and medicine at the University of Helsinki. A person-oriented approach was used in the analysis. K-Means clustering was used for clustering students into cognitive-motivational profiles based on the combinations of cognitive and attributional strategies and approaches to learning. One-way ANOVAs were conducted to explore group differences in exhaustion and conscientiousness. Three student groups with different profiles were identified. The results show that students with different cognitive-motivational profiles varied in terms of exhaustion and conscientiousness. Students, who showed task-avoidance and a surface approach to learning also showed the highest levels of exhaustion and the lowest levels of conscientiousness. Students, who showed the highest levels of optimistic strategy and optimism in social situations, displayed the lowest levels of exhaustion and the highest levels of conscientiousness. Students, who showed a deep approach to learning, displayed the average exhaustion and conscientiousness. The results imply that by recognising cognitive-motivational profiles of university students it is possible to identify students who need more support at the beginning of university studying. In order to develop teaching and learning environment the way that it supports students and the development of beneficial cognitive strategies and approaches to learning, there should be conducted more comprehensive and profound research regarding the nature and development of different aspects in learning and their relation to students' well-being.Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kognitiivisia strategioita ja lähestymistapoja oppimiseen voidaan pitää keskeisinä opiskeluun vaikuttavina tekijöinä. Erilaisia opiskeluun vaikuttavia tekijöitä on tutkittu paljon, mutta verrattain vähän on tutkimusta siitä, miten nämä tekijät ovat yhteydessä toisiinsa ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Alustavien tutkimusten mukaan kognitiivisten strategioiden ja oppimisen lähestymistapojen on havaittu olevan yhteydessä toisiinsa. Lisäksi kognitiivisten strategioiden on todettu olevan suorassa yhteydessä opiskelijoiden hyvinvointiin. Sosiaalisten strategioiden on havaittu heijastelevan kognitiivisia strategioita. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia kognitiivis-motivationaalisia profiileja opiskelijoille voidaan muodostaa, ja miten profiilit eroavat toisistaan uupumuksen sekä tunnollisuuden suhteen. Aiempi uupumustutkimus on keskittynyt lähes kokonaan työkontekstiin, vaikka alustava tutkimus on osoittanut, että uupumusta esiintyy laajemmin myös opiskelijoilla. Tunnollisuutta on tutkittu yliopistokontekstissa toistaiseksi erittäin vähän. Ensimmäiset aiheeseen liittyvät tutkimustulokset ovat osoittaneet kognitiivis-motivationaalisten tekijöiden olevan yhteydessä tunnollisuuteen. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla loppusyksyn 2012, kevään 2013 sekä syksyn 2013 aikana. Osallistujat (n=203) olivat Helsingin yliopiston ensimmäisen vuoden bio- ja ympäristötieteiden, lääketieteen, hammaslääketieteen ja matematiikan opiskelijoita. Analyysissa käytettiin yksilökeskeistä lähestymistapaa (person-oriented approach). Analyysimenetelmänä oli k-keskiarvon klusterianalyysi, jonka avulla opiskelijat ryhmiteltiin kognitiivis-attributionaalisten strategioiden sekä lähestymistapojen perusteella kognitiivis-motivationaalisiin profiileihin. Profiilien välisiä eroja uupumuksen ja tunnollisuuden suhteen selvitettiin yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla. Opiskelijat jakautuivat kolmeen profiiliryhmään. Tulokset osoittivat, että opiskelijaryhmät erosivat uupumuksen ja tunnollisuuden suhteen toisistaan. Kaikkein eniten uupumuksesta kärsivät opiskelijat, joilla korostui pintasuuntautuneisuus ja välttelevä suoritusstrategia. Nämä opiskelijat olivat myös vähiten tunnollisia. Opiskelijat, joilla korostui optimistinen suoritusstrategia ja sosiaalinen optimismi, olivat vastaavasti vähiten uupuneita sekä kaikkein tunnollisimpia. Opiskelijat, joilla korostui syväsuuntautunut lähestymistapa, edustivat keskivertoa niin uupumuksen kuin tunnollisuuden suhteen. Tulokset osoittavat, että yliopisto-opiskelijoiden kognitiivis-motivationaalisten profiilien tunnistaminen mahdollistaa niiden opiskelijoiden identifioimisen, jotka tarvitsevat enemmän tukea yliopisto-opintojensa alussa. Jotta opetusta ja oppimisympäristöä voitaisiin kehittää suuntaan, joka tukee opiskelijoita ja opiskelun kannalta suotuisten strategioiden ja lähestymistapojen kehittymistä, olisi tarpeellista tutkia entistä laajemmin ja syvällisemmin opiskeluun vaikuttavien tekijöiden luonnetta ja kehitystä, sekä niiden yhteyttä opiskelijoiden hyvinvointiin