Urheilulukiossa opiskelevien nuorten itsekontrolli ja opiskeluun liittyvä hyvinvointi

Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena oli tutkia urheilulukiossa opiskelevien nuorten itsekontrollia ja opiskeluun liittyvää hyvinvointia sekä näiden yhteyksiä. Tutkimuksessa tarkasteltiin urheilulukiolaisten itsekontrollin ja hyvinvoinnin ulottuvuuksia sekä sitä, miten tytöt ja pojat sekä toisaalta yleislinjalla ja urheilulinjalla opiskelevat eroavat itsekontrollin ja hyvinvoinnin suhteen. Lisäksi tutkittiin sitä, mitkä itsekontrollin ulottuvuudet selittävät parhaiten opiskelijoiden kokemaa opiskelu-uupumusta ja opiskeluintoa. Itsekontrolli nähdään yksilölle ominaisena kapasiteettina säädellä omaa käyttäytymistä, välittömiä impulsseja ja ajatuksia. Opiskeluun liittyvä hyvinvointi koostuu tässä tutkimuksessa opiskelu-uupumuksesta ja opiskeluinnosta. Opiskelu-uupumusta ilmentävät uupumusasteinen väsymys, kyynisyys opiskelua kohtaan ja riittämättömyyden tunne opiskelijana. Itsekontrollin ja hyvinvoinnin yhteyksiä on tutkittu kansainvälisesti paljon, mutta Suomessa itsekontrolliin liittyvää tutkimusta on vain vähän. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto (N = 424) kerättiin kymmenestä eri urheilulukiosta ja kahdesta urheilupainotteisesta lukiosta ympäri Suomea. Opiskelijat täyttivät itsearviointilomakkeen, joka sisälsi muun muassa itsekontrollia, hyvinvointia, opiskelua ja urheilua koskevia kysymyksiä. Tutkimusta varten suomennettiin kansainvälisesti paljon käytetty lyhyt itsekontrollimittari (BSCS-mittari). Itsekontrollin ja hyvinvoinnin ulottuvuuksien tarkastelussa hyödynnettiin eksploratiivisia faktorianalyyseja. T-testien avulla tarkasteltiin eroavatko tytöt ja pojat sekä urheilulinjalla ja yleislinjalla opiskelevat itsekontrolli- ja hyvinvointimuuttujien suhteen. Hyvinvointia selittäviä tekijöitä tutkittiin regressioanalyyseillä. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta löytyi kahden tyypillisen itsekontrolliulottuvuuden, itsekurin ja impulsiivisuuden lisäksi myös kolmas faktori, saamattomuus. Tulosten perusteella itsekontrolli ei ole pelkästään itsensä hallintaa ja välittömien impulssien hillitsemistä, vaan sillä on myös tavoitteita aikaansaavuttava ulottuvuus. Tytöt raportoivat matalampaa itsekuria ja korkeampaa uupumusasteista väsymystä kuin pojat. Urheilulinjalla opiskelevat kokivat yleislinjalaisia vähemmän saamattomuutta ja opiskeluun liittyvää kyynisyyttä. Muissa itsekontrollin ja hyvinvoinnin ulottuvuuksissa ei ollut sukupuolen tai opiskelulinjan perusteella tilastollisesti merkitseviä eroja. Itsekontrollin ulottuvuuksista saamattomuus opiskelussa selitti parhaiten lukio-opiskelijan kokemaa uupumusasteista väsymystä ja vähäinen saamattomuus taas opiskeluintoa. Tulosten perusteella urheilulinjalla opiskelu ei aiheuta yleislinjalla opiskelua enempää uupumusta ainakaan lukion kahden ensimmäisen vuoden aikana. Tuloksia voidaan hyödyntää lukiolaisten opinto-ohjauksen suunnittelussa ja opiskelu-uupumuksen ennaltaehkäisyssä.Aims. The aim of this study was to examine students’ self-control and academic well-being in the context of Finnish upper secondary sport schools. Self-control and well-being factors were identified and differences between girls and boys, and between general and sports program students in self-control and well-being were examined. One aim was also to study how self-control factors predict school burnout and school engagement. Self-control refers to invidual capacity to regulate immediate responses, behaviors and thoughts. Academic well-being consists of school burnout and school engagement. School burnout is conceptualized as exhaustion, cynical attitudes and sense of inadequacy as a student. The connection between self-control and well-being is internationally well studied, but self-control has been studied less in Finland. This study provides deeper understanding regarding upper secondary school students’ self-control and academic well-being in a specific Finnish context. Methods. The participants were 424 general upper secondary school students from 12 sport-oriented schools around Finland. Students filled in a questionnaire, which consisted of questions about self-control, well-being, studying and sports. Widely used Brief Self-Control Scale was translated into Finnish. Self-control and well-being factors were validated by exploratory factor analysis. T-tests were used to identify differences in self-control and well-being by gender and study program. The effects of self-control variables on the well-being dimensions were examined by means of regression analyses. Results. Three different dimensions of self-control were found: self-discipline, impulsivity and indolence. Results indicate that self-control is not merely inhibiting impulses, but self-control involves also an initiatory dimension. Girls reported less self-discipline but more exhaustion than boys. The results show that sports program students express less indolence and cynicism than general program students. There were no significant differences in the other self-control and well-being variables by gender or program. From self-control dimensions, indolence was the most prominent predictor of well-being dimensions. The findings indicate that studying in the sports program does not lead to more school-related stress than general studies at least in the first two years of upper secondary studies. These findings could be used by student counselling for the detection and early prevention of school burnout