Beyond Scientific Worldviews : Belief in Science and ‘Supernatural’ Explanations in Science-Oriented Individuals

Previous work in the study of religion indicates that although science and supernatural belief (including religious belief) are often seen as contradictory, people across various cultures apply both scientific and supernatural explanations for the same events. Furthermore, some individuals integrate scientific and supernatural accounts into a singular explanation – for example, by referring to God’s design in human evolution. In the cognitive science of religion (CSR), applying both causal models is referred to as ‘explanatory coexistence’. Although there is extensive work on supernatural beliefs in different cultures, the research has been characterised by two shortcomings. First, ‘supernatural’ explanations have mainly been operationalised as beliefs perceived as supernatural in the Western context (such as religious beliefs). Second, few studies have investigated the relationship between belief in science and the supernatural in individuals who hold science in high regard, as people with ‘scientific worldviews’ are generally expected to endorse few, if any, supernatural beliefs. This doctoral dissertation investigates the supernatural beliefs of science-oriented individuals (people who hold science in high regard). More specifically, the dissertation aims to answer the following research questions: Do science-oriented individuals also hold supernatural beliefs? If yes, what kind of supernatural beliefs do science-oriented individuals hold? What is the relationship between belief in science and supernatural belief in science-oriented individuals? In the dissertation, ‘supernatural’ refers to beliefs that blend cross-culturally common core knowledge about the ontological properties of entities and processes, such as a stone (a physical entity) that knows things (a mental agent). Thus, the scope of the investigation includes not only the beliefs that have been traditionally labelled supernatural (such as belief in God’s design in evolution) but also the beliefs that are not necessarily perceived as supernatural (for instance, evolution following the ‘natural plan’). The dissertation comprises four research articles written between 2020 and 2023. The data was collected in two online studies. Study 1 investigated the worldview beliefs of nontheistic individuals in ten countries (n = 996), and it was conducted for a research project on secular worldviews led by Dr Valerie van Mulukom (Coventry University). Study 2 examined the worldview beliefs of both religious believers and non-believers in the Finnish context (n = 387). The data of both studies contained structured and open-ended responses, where science-oriented individuals described their meaningful beliefs and answers to questions of fundamental concern. The analysis utilised a mixed method approach, and insight was derived through both theory-driven and data-driven analyses. The findings indicated that some science-oriented individuals hold i) religious or other traditional supernatural beliefs and/or ii) secular supernatural beliefs that do not contain religious connotations. The latter included belief in purpose in difficult life events and agency in natural processes, such as the Gaia-like conception of nature as a self-regulating creature. Many of those who tackled questions of fundamental concern with supernatural belief also integrated supernatural causation with science. This was mainly done by describing the supernatural agency as the ultimate cause (the why) and a scientific mechanism as the proximate cause (the how). In addition, some integrated supernatural and scientific accounts by appealing to their perceived similarity (immortality of the soul based on thermodynamics). Still, supernatural belief and belief in science were mainly applied as separate sensemaking strategies. In line with prior research, belief in science entailed less religious belief. However, the relationship between secular supernatural beliefs and belief in science was weak to non-existent. The results indicate that, to some extent, the previous findings on the negative relationship between belief in the supernatural and science have likely been influenced by cultural expectations of science and religion as contradictory, whereas there may be little (if any) conflict between science endorsement and supernatural views per se. Moreover, a comparison of the prominent belief in science scale and a new religion-neutral measure indicated that measuring belief in science as competing with religious faith may have contributed to the conflict between belief in science and religion in prior studies. Despite the occurrence of supernatural beliefs in both samples, the overall results point towards the primary importance of non-supernatural secular beliefs (and more particularly belief in science) for individuals who hold science in high regard. Altogether, the findings shed light on the diversity of science-oriented worldviews. The dissertation increases knowledge on the contemporary understandings of science, their relationship with supernatural belief, and how both are used to tackle the conundrums of human existence, such as mortality.Tiede ja yliluonnolliset uskomukset nähdään usein kilpailevina selitysmalleina. Kuitenkin ihmiset eri puolilla maailmaa luottavat sekä tieteeseen että yliluonnollisiin voimiin. Kognitiivisessa uskontotieteessä on tutkittu sitä, miten ihmiset soveltavat sekä tieteellisiä että yliluonnollisia selityksiä ilmiöille. Tutkimuskirjallisuudessa on kuitenkin tiettyjä puutteita. Ensinnäkin yliluonnollisilla selityksillä on lähinnä viitattu asioihin, jotka havaitaan ”yliluonnollisina” länsimaissa. Toisekseen harvempi tutkimus on tarkastellut erityisen tiedemyönteisten ihmisten yliluonnollisia käsityksiä. Tämän väitöskirjan tavoite on vastata kysymyksiin: Onko tiedeorientoituneilla ihmisillä yliluonnollisia uskomuksia? Jos kyllä, millaisia nämä ovat? Entä miten usko tieteeseen suhteutuu yliluonnollisiin uskomuksiin? Väitöskirjassa ”yliluonnollinen” viittaa uskomukseen, joka rikkoo niin sanottua ontologista ydintietoa eli ihmisille luontaisia odotuksia erilaisista olennoista ja prosesseista. Sen lisäksi, että määritelmä sisältää perinteisesti yliluonnollisiksi länsimaissa havaittuja käsityksiä (kuten usko Jumalaan) ulottuu se muihin rakenteeltaan samankaltaisiin käsityksiin (kuten usko luonnon toimijuuteen). Väitöskirja koostuu neljästä tutkimusartikkelista. Aineisto kerättiin kahdella internetkyselyllä. Kysely 1 tarkasteli uskonnottomien Jumalaan uskomattomien (ei-teistien) uskomuksia eri maissa. Kyselyyn 2 vastasivat sekä uskonnolliset että uskonnottomat suomalaiset. Aineistot sisältävät ihmisten vastauksia kysymyksiin muun muassa perimmäisistä huolenaiheista. Analyyseissa sovellettiin laadullisia ja määrällisiä menetelmiä. Tulosten perusteella myös osalla tiedeorientoituneista ihmisistä on i) uskonnollisia ja muita perinteisiä yliluonnollisia uskomuksia sekä ii) sekulaareja yliluonnollisia uskomuksia, jotka eivät sisällä uskonnollista sanastoa. Jälkimmäisiin lukeutuvat muun muassa käsitykset vaikeiden elämäntapahtumien sekä luonnonilmiöiden tarkoitusperäisyydestä. Moni yliluonnollisia selityksiä muotoillut vastaaja yhdisti yliluonnollista uskoaan tieteeseen. Aiempien tutkimusten mukaisesti yliluonnollinen käsitys kuvattiin usein vastauksena miksi-kysymykseen ja tieteellinen selitys miten-kysymykseen. Lisäksi tulokset sisältävät uusia havaintoja yliluonnollisten selitysten integroimisesta tieteellisiin teorioihin näiden havaitun samankaltaisuuden perusteella (henkisen ”energian” kuolemattomuuden perustelu energian säilyvyyden lailla). Usko tieteeseen ja yliluonnolliseen olivat kuitenkin pääosin toisistaan erillisiä selitysmalleja. Aiempien tutkimusten mukaisesti korkeampi usko tieteeseen kytkeytyi vähäisempään uskonnolliseen uskoon. Usko tieteeseen liittyi kuitenkin sekulaareihin yliluonnollisiin käsityksiin vain heikosti. Lisäksi tiedeluottamuksen ja uskonnollisen uskon yhteys oli vähäisempi väitöskirjaa varten kehitetyllä mittarilla kuin aiemmissa tutkimuksissa usein sovelletulla, tieteen ja uskonnon kilpailevina vaihtoehtoina esittävällä tiedeluottamuksen mittarilla. Tulokset viittaavat siihen, että osa yliluonnollisten käsitysten ja tiedeluottamuksen negatiivista suhdetta kuvaavista aiemmista löydöksistä kytkeytyy kulttuurisiin oletuksiin tieteen ja uskonnon konfliktista. Vaikka osa vastaajista uskoi yliluonnolliseen, tiedeorientoituneiden ihmisten katsomuksille merkittävämpiä olivat ei-yliluonnolliset sekulaarit uskomukset, kuten usko tieteeseen. Osa tuloksista herättää kysymyksen siitä, missä määrin tiedeluottamus vastaa perinteisesti uskontoon liitettyihin tarpeisiin. Kaiken kaikkiaan väitöskirja lisää nykytietoa tiedeluottamuksesta, uskosta yliluonnolliseen sekä molempien soveltamisesta elämän perimmäisten kysymysten käsittelyyn