Käyttäjäkeskeinen Uusi testamentti: UT2020-käännöksen heuristinen arviointi

Uuden testamentin käännös UT2020 on suuri käännösprojekti, joka on tehty käyttäjäkeskeisen kääntämisen menetelmillä. Käyttäjäkeskeisiä menetelmiä on perinteisesti käytetty teknologian ja teknisen viestinnän aloilla. Uuden testamentin tekstilajina on pyhä teksti, jonka sisällä on lisäksi erilaisia tekstilajityyppejä, kuten kirjeitä ja kertovaa tekstiä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin heuristisen arvioinnin avulla, miten käyttäjäkeskeinen kääntäminen soveltuu tekstiin, joka poikkeaa teknisistä teksteistä. Tutkimuskysymyksiä oli kolme: ”Miten heuristinen arviointi toimii UT2020 käännöksessä, joka on tehty käyttäjäkeskeisiä keinoja hyödyntäen?” ”Löytyykö tekstistä heuristisen arvioinnin perusteella käytettävyysongelmia tai parannettavaa, entä onnistuneita käytettävyyden piirteitä?” ”Voiko tämän heuristisen arvioinnin perusteella uskonnollista tekstiä kääntää käyttäjäkeskeisen kääntämisen periaatteilla?” Tutkimuksen menetelmänä oli heuristinen arviointi, joka on yksi käyttäjäkeskeisen kääntämisen menetelmistä, ja tutkimuksen aineistoksi valikoitui systemaattisella satunnaisotannalla kolmetoista lukua, joihin tuli mukaan kertovaa tekstiä, kirjeitä ja runoja. UT2020 käännösprosessissa oli käytetty sen sijaan vastaanottotutkimuksia ja niin sanottua mallilukijaa, jotka ovat myös käyttäjäkeskeisen kääntämisen menetelmiä. Heuristinen arviointi saattaa nostaa esille hieman erilaisia asioita kuin käännösprosessissa käytetyt menetelmät. Siksi oli mahdollista ja mielenkiintoista tutkia aineistoa, jonka pitäisi jo olla käyttäjäkeskeinen. Heuristinen arviointi toikin esille monia yksityiskohtia, joita olisi ollut mahdollista vielä hioa käytettävyyden parantamiseksi, vaikka aineistosta ei löytynyt mitään vakavia käytettävyysongelmia. Arvioinnissa nousi esille myös monia käännöksen piirteitä, jotka noudattavat erityisen hyvin käännöksen spesifikaatiota ja jotka ovat siten hyviä esimerkkejä käännöksen käyttäjäkeskeisyydestä. Joissakin kohdissa käännöstä verrattiin myös vuosien 1992 ja 1938 Uuden testamentin käännöksiin, mikä toi omalta osaltaan esille, miten käyttäjäkeskeisen kääntämisen menetelmä on vaikuttanut käännösratkaisuihin. Heuristisen arvioinnin perusteella käyttäjäkeskeisen kääntämisen menetelmät soveltuvat hyvin myös tällaiseen tekstilajiin