The profiles of social media use, academic well-being and personality traits in adolescence

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa sosiaalisen median käyttöä kuvaavia profiileja suomalaisilla yhdeksäsluokkalaisilla nuorilla (N=833) ja tarkastella muodostettujen profiilien välisiä eroja kouluhyvinvoinnin (kouluinnon ja koulu-uupumuksen) suhteen. Lisäksi tavoitteena oli tutkia profiilien välisiä eroja persoonallisuuden piirteiden (Big Five) sekä sukupuolen suhteen. Sosiaalisen median ja kouluhyvinvoinnin yhteyksiä on tutkittu vasta melko vähän, eikä persoonallisuuden piirteitä tiettävästi ole aiemmin tutkittu kouluhyvinvoinnin ja sosiaalisen median käytön yhteydessä nuorilla. Menetelmät. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin vaatimus-voimavaramallia sekä DC-DDR-mallia (Developmental-Contextual Model of Digital Demands and Resources). Nuorten sosiaalisen median käyttöä kuvaavat profiilit muodostettiin kaksisuuntaisella klusterianalyysilla. Klustereissa sosiaalista mediaa kuvasivat verkossa tapahtuva sosiaalinen toiminta ja hengailu, informaatiopainotteinen toiminta sekä luova toiminta, joista mitattiin sekä käytön määrää että tyyppiä. Profiilien välisiä eroja kouluhyvinvoinnissa sekä persoonallisuuden piirteissä tutkittiin monimuuttujavarianssianalyysilla (MANOVA). Lisäksi profiilien välisiä eroja sukupuolessa tutkittiin χ²-riippumattomuustestillä sekä ristiintaulukoinnilla. Tulokset ja johtopäätökset. Klusterianalyysilla päädyttiin neljän klusterin ratkaisuun, ja profiilit nimettiin vähäisen sosiaalisen median käytön profiiliksi (23,3 %), monipuolisten sosiaalisten toimijoiden profiiliksi (28,1 %), yksipuolisten sosiaalisten toimijoiden profiiliksi (18,1 %) sekä oppimiseen, tiedonhakuun ja luovaan toimintaan keskittyvien profiiliksi (30,5 %). Profiilit erosivat toisistaan sekä kouluinnon että koulu-uupumuksen osalta. Pojat kuuluivat tyttöjä useammin vähäisen sosiaalisen median käytön profiiliin, jossa korostui myös alhaisin koulu-uupumus. Kouluintoa raportoitiin kaikkia muita profiileja enemmän tiedonhakuun, oppimiseen sekä luovaan toimintaan keskittyvien profiilissa ja vähiten sosiaalisten yksipuolisten toimijoiden profiilissa. Koulu-uupumus oli korkeinta monipuolisten sosiaalisten toimijoiden profiilissa, jossa sosiaalisen hengailun lisäksi raportoitiin keskimääräistä enemmän myös muuta sosiaalisen median käyttöä. Profiilit erosivat toisistaan myös kaikissa persoonallisuuden piirteissä sovinnollisuutta lukuun ottamatta, ja avoimuus kokemuksille osoittautui erottelevimmaksi persoonallisuuden piirteeksi. Oppimiseen, tiedonhakuun ja luovaan toimintaan keskittyvien profiilissa raportoitiin eniten avoimuutta kokemuksille mutta myös eniten neuroottisuutta, kun taas yksipuolisten sosiaalisten toimijoiden profiilissa raportoitiin eniten ekstraversiota mutta vähiten tunnollisuutta. Tämän tutkimuksen perusteella yksilölliset erot persoonallisuudessa tulisi huomioida, sillä sosiaalisen median yhteydet kouluhyvinvointiin vaihtelevat yksilöstä toiseen. Näin voidaan entistä paremmin huomioida nuorten yksilölliset tarpeet ja kouluhyvinvointia edistävä sosiaalisen median käyttö.Aims. The aim of this study was to identify different profiles of social media use among Finnish 9th graders (N=833), and to compare these profiles on academic well-being measured as schoolwork engagement and school burnout. Furthermore, the aim of this study was to compare these profiles on the Big Five personality traits and gender. The research of connections between social media use and academic well-being among adolescence is limited, and this is presumably the first research to combine personality traits, social media use and academic well-being in adolescence. Methods. The theoretical framework was the demands-resources model and the DC-DDR-model (Developmental-Contextual Model of Digital Demands and Resources). The profiles of social media use were formed on a two-step cluster analysis. In the clusters, social media was described by social activity and hanging out, information-oriented activity and creative activity, which were measured determining the type and amount of use. Differences on academic well-being and personality traits between each profile were analyzed using multivariate analysis of variance (MANOVA). Differences on gender were analyzed using chi-square test of independence and cross-tabulations. Results and conclusions. The two-step cluster analysis identified four clusters, and the profiles were named as following: the profile of low social media use (23.3 %), the profile of versatile social activity (28.1 %), the profile of unilateral social activity (18.1 %) and the profile focusing on learning, information seeking and creativity (30.5 %). The profiles differed in terms of both schoolwork engagement and school burnout. Boys more often than girls belonged to the profile of low social media use, which also highlighted the lowest school burnout. Schoolwork engagement was reported to be highest in the profile focusing on learning, information seeking and creativity and lowest in the profile of unilateral social activity. Moreover, school burnout was reported to be highest in the profile of versatile social activity, which was characterized by high social activity and hanging out in addition to high social media use in other aspects. The profiles also differed in all the Big Five personality traits except agreeableness, and openness to experiences showed to be the most be distinguishing personality trait. The profile focusing on learning, information seeking, and creativity reported the highest amount of openness to experiences but also highest neuroticism, while the profile of unilateral social activity reported the highest amount of extraversion and the lowest conscientiousness. Regarding these results, individual differences in personality traits should be taken into consideration, since connections between social media use and academic well-being vary from adolescent to adolescent. This contributes to better understanding of adolescent's individual needs and the use of social media which promotes academic well-being