Varhaisen suomalaisen työväenliikkeen tutkimuksessa on hahmottunut kuva ”työväenliikkeen ja teosofian suhteesta” 1900-luvun alussa. Ilmiötä on pitkään kuvattu lyhyenä ja epäonnistuneena kokeiluna, joka henkilöityi erityisesti ihannesosialisti Matti Kurikkaan ja paikantui pääasiassa Sörnäisten ja Viipurin työväenyhdistyksiin. Artikkelissaan Juuso Järvenpää seuraa viimeaikaisen tutkimuksen tähän tulkintaan kohdistamaa kritiikkiä osoittamalla, että kyse oli sosiaaliselta ulottuvuudeltaan laajemmasta ja uskonnollisesti monitahoisemmasta ilmiöstä, jota ei voida edes Sörnäisten työväenyhdistyksen rajatussa kontekstissa palauttaa vain Kurikkaan ja ”teosofiaan”
1970-luvun tapahtumat vanhoillislestadiolaisuudessa ovat keränneet sekä aikanaan että jopa vuosikymm...
Sami Suodenjoki analysoi vuosina 1890–1917 käydyn sanomalehtikeskustelun perusteella työväenliikkeen...
Fanny Reinikan artikkelin keskiössä ovat miesten palvelualan työt 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvu...
Pirita Frigrenin artikkeli käsittelee merimiesten työn vaikutusta heidän perheidensä arkeen Suomen l...
Mikko Kemppainen analysoi artikkelissaan työläisperheen roolia työväenliikkeen kirjailijoiden tuotan...
Pro gradu tutkielmani käsittelee vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen[1] nuorisotyössään[2] tote...
Teollisuustyöväestä tuli 1800-luvun lopun Suomessa ensimmäinen suuri väestöryhmä, jonka elämässä työ...
Artikkelin alussa todetaan, että vaikka Sotakorkeakoulun ja Sotatieteenlaitoksen perustamisesta onki...
Taina Uusitalo kääntää katseen jääkäriliikkeen ja työväenliikkeen suhteeseen, joka vuoden 1917 kulue...
E2 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMASSA Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushankkeessa on vuosina 2021–2023...
1900-luvun alun Suomessa kuohui, kun Venäjän keisarikunta tiukensi otettaan alusmaistaan. Venäläist...
Pohdin tässä artikkelissa verkostonäkökulman mahdollisuuksia liiketutkimuksessa käyttämällä esimerkk...
Luokanopettajakoulutus näyttäytyy suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä ja muiden Euroopan maiden ...
Suomen talous on viime vuosina kokenut rajun rakennemuutoksen. Suurimman huomion on saanut teollisuu...
Elintason nousu ja hyvinvoinnin lisääntyminen ovat olennainen osa suurta kertomusta, nousua köyhyyde...
1970-luvun tapahtumat vanhoillislestadiolaisuudessa ovat keränneet sekä aikanaan että jopa vuosikymm...
Sami Suodenjoki analysoi vuosina 1890–1917 käydyn sanomalehtikeskustelun perusteella työväenliikkeen...
Fanny Reinikan artikkelin keskiössä ovat miesten palvelualan työt 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvu...
Pirita Frigrenin artikkeli käsittelee merimiesten työn vaikutusta heidän perheidensä arkeen Suomen l...
Mikko Kemppainen analysoi artikkelissaan työläisperheen roolia työväenliikkeen kirjailijoiden tuotan...
Pro gradu tutkielmani käsittelee vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen[1] nuorisotyössään[2] tote...
Teollisuustyöväestä tuli 1800-luvun lopun Suomessa ensimmäinen suuri väestöryhmä, jonka elämässä työ...
Artikkelin alussa todetaan, että vaikka Sotakorkeakoulun ja Sotatieteenlaitoksen perustamisesta onki...
Taina Uusitalo kääntää katseen jääkäriliikkeen ja työväenliikkeen suhteeseen, joka vuoden 1917 kulue...
E2 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMASSA Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushankkeessa on vuosina 2021–2023...
1900-luvun alun Suomessa kuohui, kun Venäjän keisarikunta tiukensi otettaan alusmaistaan. Venäläist...
Pohdin tässä artikkelissa verkostonäkökulman mahdollisuuksia liiketutkimuksessa käyttämällä esimerkk...
Luokanopettajakoulutus näyttäytyy suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä ja muiden Euroopan maiden ...
Suomen talous on viime vuosina kokenut rajun rakennemuutoksen. Suurimman huomion on saanut teollisuu...
Elintason nousu ja hyvinvoinnin lisääntyminen ovat olennainen osa suurta kertomusta, nousua köyhyyde...
1970-luvun tapahtumat vanhoillislestadiolaisuudessa ovat keränneet sekä aikanaan että jopa vuosikymm...
Sami Suodenjoki analysoi vuosina 1890–1917 käydyn sanomalehtikeskustelun perusteella työväenliikkeen...
Fanny Reinikan artikkelin keskiössä ovat miesten palvelualan työt 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvu...