Fanny Reinikan artikkelin keskiössä ovat miesten palvelualan työt 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkuun. Reinikkaanalysoi tutkimuskohdetta sukupuolinäkökulmasta käyttämällä monipuolista lähdeaineistoa. Artikkeli tarjoaa näkökulman miesten palvelualalla työskennelleiden henkilöiden henkilökohtaiseen varallisuuteen ja tuloeroihin. Reinikka osoittaa, että myös miehet työskentelivät aloilla, joista on jäänyt jälkeen ainoastaan vähäistä ja hajanaista lähdeaineistoa
Tavoitteena on pohtia sitä, millaisia edellytyksiä Helsingin rakennustyöläisillä oli verkostoitua ja...
Kestävällä metsäbiotaloudella tarkoitetaan metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsien ja metsäluonno...
Ruotsalainen etnologi Alf Arvidsson on hyödyntänyt riittiteoriaa tarkastellessaan elämäkerrallisessa...
Pirita Frigrenin artikkeli käsittelee merimiesten työn vaikutusta heidän perheidensä arkeen Suomen l...
Suomen talous on viime vuosina kokenut rajun rakennemuutoksen. Suurimman huomion on saanut teollisuu...
Teollisuustyöväestä tuli 1800-luvun lopun Suomessa ensimmäinen suuri väestöryhmä, jonka elämässä työ...
Viime kuukausien aikana aikuiskoulutuksen kehittämisessä on vihdoinkin siirrytty vuosikausia kestäne...
Ulla Hämäläinen arvioi tutkimuksessaan eläkeuudistuksen vaikutuksia nuorten kannalta. Tutkimuksessa ...
Henkilöstökoulutuksen tärkeimmäksi ongelmaksi nähdään pätevän toimintaa ohjaavan ammattiopetuksen di...
Syrjäytyminen on ollut viime vuosikymmeninä erityinen sosiaalitieteiden kiinnostuksen aihe. Kotimaa...
Verkkoversio: Helsingin yliopisto, 2023Sovittelu on osa työriitojen konfliktinhallintaa. Työriitojen...
Artikkelissa analysoidaan osallisuuden rakenteellisia taloudellisia ehtoja ja esteitä työelämäss...
Artikkelissa tarkastellaan läänikohtaista aikuiskasvatuksen kehittämisprojektia Mikkelin läänissä, s...
Vakavista päihdeongelmista kärsivät voivat joutua yhä haavoittuvaisempaan asemaan, jos palveluita ko...
Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF) 2500 työntekijää Washington DC:ssa edustavat noin 130 kansalli...
Tavoitteena on pohtia sitä, millaisia edellytyksiä Helsingin rakennustyöläisillä oli verkostoitua ja...
Kestävällä metsäbiotaloudella tarkoitetaan metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsien ja metsäluonno...
Ruotsalainen etnologi Alf Arvidsson on hyödyntänyt riittiteoriaa tarkastellessaan elämäkerrallisessa...
Pirita Frigrenin artikkeli käsittelee merimiesten työn vaikutusta heidän perheidensä arkeen Suomen l...
Suomen talous on viime vuosina kokenut rajun rakennemuutoksen. Suurimman huomion on saanut teollisuu...
Teollisuustyöväestä tuli 1800-luvun lopun Suomessa ensimmäinen suuri väestöryhmä, jonka elämässä työ...
Viime kuukausien aikana aikuiskoulutuksen kehittämisessä on vihdoinkin siirrytty vuosikausia kestäne...
Ulla Hämäläinen arvioi tutkimuksessaan eläkeuudistuksen vaikutuksia nuorten kannalta. Tutkimuksessa ...
Henkilöstökoulutuksen tärkeimmäksi ongelmaksi nähdään pätevän toimintaa ohjaavan ammattiopetuksen di...
Syrjäytyminen on ollut viime vuosikymmeninä erityinen sosiaalitieteiden kiinnostuksen aihe. Kotimaa...
Verkkoversio: Helsingin yliopisto, 2023Sovittelu on osa työriitojen konfliktinhallintaa. Työriitojen...
Artikkelissa analysoidaan osallisuuden rakenteellisia taloudellisia ehtoja ja esteitä työelämäss...
Artikkelissa tarkastellaan läänikohtaista aikuiskasvatuksen kehittämisprojektia Mikkelin läänissä, s...
Vakavista päihdeongelmista kärsivät voivat joutua yhä haavoittuvaisempaan asemaan, jos palveluita ko...
Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF) 2500 työntekijää Washington DC:ssa edustavat noin 130 kansalli...
Tavoitteena on pohtia sitä, millaisia edellytyksiä Helsingin rakennustyöläisillä oli verkostoitua ja...
Kestävällä metsäbiotaloudella tarkoitetaan metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsien ja metsäluonno...
Ruotsalainen etnologi Alf Arvidsson on hyödyntänyt riittiteoriaa tarkastellessaan elämäkerrallisessa...