Kansainväliset osaajat ja Suomi: Mielikuvat, kotiutuminen, työelämä ja tuen tarpeet : Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushankkeen loppuraportti

E2 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMASSA Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushankkeessa on vuosina 2021–2023 selvitetty, mitä kansainväliset osaajat ajattelevat Suomesta, miten he kotiutuvat ja löytävät paikkansa työelämässä sekä miten elämä ja työnteko Suomessa voisi olla heille sujuvampaa ja mielekkäämpää. Tutkimuksessa tarkastellaan kuutta kansainvälisten osaajien ryhmää: (1) ulkosuomalaisia, (2) paluumuuttajia, (3) Suomessa asuvia, töitä tekeviä tai hakevia ulkomaalaisia, (4) kumppanin vuoksi muuttaneita ulkomaalaisia ja (5) korkeakoulututkintoa suorittavia ulkomaalaisia sekä (6) paikkariippumatonta työtä tekeviä diginomadeja. Hankkeessa on hyödynnetty määrällisiä (kyselyt) ja laadullisia (haastattelut ja työpajat) aineistoja. MIELIKUVAT SUOMESTA JA SUOMALAISISTA Suomen vahvuuksia ovat kansainvälisten osaajien mielestä yleinen elintaso, luonnonläheisyys sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino. Myös yleinen turvallisuus sekä ihmisoikeudet ja demokratia tekevät Suomesta vetovoimaisen. Työmahdollisuuksia, uralla etenemisen mahdollisuuksia tai palkkatasoa pitää Suomen tärkeimpinä vetovoimatekijöinä melko harva. Ulkomaalaisista opiskelijoista koulutuksen korkeaa tasoa pitää houkuttelevana lähes kaksi kolmesta (60 %) ja koulutuksen edullista hintaa noin kolmannes (32 %). Yleinen ilmapiiri suomalaisessa yhteiskunnassa on enemmistön mielestä myönteinen. Kaikissa vastaajaryhmissä on kuitenkin lähes yhtä paljon niitä, jotka arvioivat yhteiskunnan olevan kansainvälisyyden vastainen kuin niitä, jotka arvioivat sen olevan kansainvälinen. Myös kysyttäessä, onko suomalainen yhteiskunta poissulkeva vai mukaan ottava, mielipiteet jakautuvat. Pidempään Suomessa asuneiden ulkomaalaisten näkemykset ovat kielteisempiä kuin maassa vähemmän aikaa asuneiden. Enemmistön mielestä suomalaiset ovat suvaitsevaisia, mutta haluttomia tutustumaan uusiin ihmisiin. Vaikeuteen saada ystäviä törmää paitsi osa ulkomaalaisista osaajista myös osa paluumuuttajista. Toisaalta kansainvälisten osaajien arvioidessa Suomen kansainvälisyyttä ja suvaitsevaisuutta, moni kiinnittää huomiota samaan asiaan: erityisesti nuoremmat sukupolvet vaikuttavat vastaanottavammilta ulkomailta tulevia kohtaan. KOTIUTUMINEN SUOMEEN Kotiutumista, eli sopeutumista elämään Suomessa, vahvistavat tekijät ovat eri elämäntilanteissa oleville erilaisia. Lisäksi kotiutumisen kestossa on eroja. Helpointa kotiutuminen on ulkomaalaisille opiskelijoille, joista valtaosa pääsee vaivattomasti mukaan opiskelijaelämään ja luo viihtymisen kannalta tärkeitä sosiaalisia suhteita. Työ on merkittävin kansainvälisten osaajien kotiutumista vahvistava tekijä. Ulkomaalaisia opiskelijoita lukuun ottamatta sitä painottavat kaikki vastaajaryhmät. Kysyttäessä opiskelijoilta aikeista jäädä Suomeen opintojen päätyttyä, työmahdollisuudet ovat tärkein päätökseen vaikuttava asia. Kielimuuri sekä vaikeus löytää töitä tai ystäviä ovat ulkomaalaisten osaajien tavallisimmin nimeämiä asioita, jotka vaikeuttavat kotiutumista. Erityisen vaikea tilanne on kumppanin vuoksi muuttaneilla ulkomaalaisilla. Heillä kotiutuminen ja mielekkään työn löytyminen kestää keskimäärin pidempään kuin muilla tarkastelluilla ryhmillä. Kotiutumisvaikeuksista huolimatta, kumppanin vuoksi muuttaneissa on muita ryhmiä vähemmän niitä, jotka pitävät Suomesta poismuuttoa lähitulevaisuudessa todennäköisenä. Suomessa asuva kumppani ja lapset vähentävät poismuuton todennäköisyyttä. Lisäksi tärkeimmät syyt Suomeen jäämiselle liittyvät usein hyvään elämänlaatuun ja maassa luotuihin sosiaalisiin suhteisiin. Paluumuuttajista todennäköisimpiä lähtijöitä ovat heikosti kotiutuneet, työikäiset ja korkeakoulutetut. TYÖLLISTYMINEN JA TYÖELÄMÄ Monilla kansainvälisisillä osaajilla on myönteisiä kokemuksia suomalaisesta työelämästä. Moni on tullut rekrytoiduksi Suomeen suoraan ulkomailta, ja enemmistö töitä hakeneista on löytänyt työpaikan verrattain pian muuton jälkeen. Etä- ja paikkariippumattoman työnteon mahdollisuuksien lisäännyttyä myös moni ulkosuomalainen voisi työskennellä suomalaisille työnantajille. Yli puolet suomalaisista paluumuuttajista ja työtä tekevistä tai hakevista ulkomaalaisista pitää mahdollisuuksiaan edetä uralla Suomessa melko tai erittäin hyvinä. Lisäksi suuri enemmistö työssäkäyvistä kaikissa tarkastelluissa Suomessa asuvista ryhmistä katsoo olevansa osaamistaan vastaavassa työssä. Toisaalta myös kielteiset kokemukset ovat yleisiä. Kaikissa ryhmissä on suuri osuus niitä, jotka eivät usko suomalaisten työnantajien arvostavan ulkomailla hankittua osaamista. Kumppanin vuoksi muuttaneissa on keskimääräistä enemmän (29 %) niitä, jotka kokevat olevansa ylipäteviä työtehtäviinsä nähden. Lisäksi noin puolet heistä ilmoittaa joutuneensa muuttamaan urasuunnitelmiaan Suomeen muuton vuoksi. Lähes 40 prosenttia työtä tekevien tai hakevien sekä kumppanin vuoksi muuttaneiden ulkomaalaisten kyselyihin vastanneista on kokenut syrjintää suomalaisessa työelämässä. Niistä, jotka ovat kokeneet syrjintää työelämässä, kaksi kolmesta (65 %) liittää sen kielitaustaansa ja lähes puolet kansalaisuuteensa (47 %). Myös etninen tausta (28 %), sukupuoli (23 %) ja ihonväri (19 %) mainitaan melko usein. Syrjintää on koettu sekä rekrytointivaiheessa että työpaikoilla. PALVELUT JA TUEN TARPEET Eri vastaajaryhmien palveluntarpeissa on hieman painotuseroja. Ulkomaalaiset osaajat näkevät hyödyllisimpinä palveluina tai tuen muotoina suomen tai ruotsin kielen opetuksen, koulutuspalvelut sekä työnhakukoulutuksen. Kielen opetuksessa osaajat painottavat sekä monipuolisia julkisia palveluita että työpaikkojen vahvaa panosta. Moni toivoo mahdollisuutta opiskella ja harjoitella kielen käyttöä myös työajalla. Lisäksi moni pitää mahdollisuuksia luoda verkostoja muihin ihmisiin ja yrityksiin hyödyllisenä. Tätä painottavat erityisesti paluumuuttajat. Ammatillisten ja muiden sosiaalisten verkostojen luomiseen toivotaan tukea ja mahdollisuuksia niin työpaikoilla kuin arkisemmissa tilaisuuksissa.Non peer reviewe