Väkivaltainen lapsi hoitotilanteessa, kohtaaminen ja jälkiselvittely -ohje

Väkivalta terveydenhuollossa ei ole epätavallista, mutta opinnäytetyössä lähestyttiin aihetta vieraammasta näkökulmasta, jossa lapsi on väkivallantekijänä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda ohje Sosterin alueelle väkivaltaisen lapsen kohtaamiseen. Ohjeen tavoitteena oli lisätä terveydenhuollon henkilökunnan tietoisuutta ja keinoja väkivaltaisen lapsen kohtaamiseen. Opinnäytetyötä ohjasivat tutkimuskysymykset “Mitä keinoja hoitajan on hyvä käyttää väkivaltaisen lapsen rauhoittamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä?” sekä “Miten hoitaja voi käsitellä väkivaltaisen tilanteen lapsen kanssa jälkeenpäin?”. Opinnäytetyö toteutettiin tuotekehitysprojektina viisivaiheista menetelmää noudattaen, ja se alkoi kehittämistarpeen tunnistamisella. Valittu aihe oli tarpeellinen toimeksiantajalle, sillä Sosterilla ei ollut yhtenäistä ohjetta väkivaltaisen lapsen kohtaamiseen. Ideointivaiheessa muodostui teoreettinen viitekehys sekä käsitys tulevasta ohjeesta. Luonnosteluvaiheessa ohjeen visuaalinen ilme ja tekstin asettelu tarkentuivat. Luonnosteluvaiheessa valmistuivat myös saatekirjeet sekä ideapankin ja palautekyselyn runko. Kehittelyvaiheessa toteutui ideapankki Padlet-alustan muodossa, sen vastausten pohjalta ohje muodostui kaksisivuiseksi. Kehittelyvaiheessa toteutuivat myös palautekysely Webropol-ohjelmassa sekä näistä saatujen vastausten analysointi. Viimeistelyvaiheessa ohje sai lopullisen muotonsa kolmisivuisena palautekyselyn vastausten pohjalta. Ohje sisältää asioita, joita tulee noudattaa ja välttää väkivaltatilanteessa. Ohje sisältää myös tietoa väkivaltaiselle käytökselle altistavista tekijöistä, niiden ennaltaehkäisystä, väkivaltatilanteen jälkiselvittelystä lapsen kanssa ja työpaikalla, lapsen fyysisestä rajoittamisesta sekä huomioita autismikirjon henkilön kohtaamisesta. Ohjeen käyttöoikeudet luovutettiin Sosterille, jotta ohjetta voi jatkossa päivittää tarpeen mukaan. Lapsen väkivaltaiselle käytökselle on monia syitä, mutta tunnesäätelytaitojen puute korostuu taustatekijöistä. Tunnesäätelytaitojen ohjaaminen on tärkeää lapsen normaalin kehityksen kannalta, ja siksi tämän opinnäytetyön jatkotutkimusehdotuksena on tarkempi tutkimus lasten väkivaltaisuudesta kotona sekä huoltajien tuen ja ohjauksen tarpeesta