Friedrich Küchenmeister (1821 – 1890) oli saksalainen lääkäri ja monipuolinen tiedemies. Hän selvitti ensimmäisenä väkäsheisimadon koko elämänkierron, ja ratkaisi samalla pitkään pohditun arvoituksen suolistoloisten alkuperästä. Monien kollegoidensa tavoin hän teki tartutuskokeita sekä eläimillä että ihmisillä ja sai hiukan kolkon jälkimaineen, koska hänen kaksi koehenkilöään olivat kuolemaantuomittuja vankeja. Küchenmeisterin tarinan lisäksi tässä kirjoituksessa kuvataan lyhyesti yleisimmät ihmisen heisimadot sekä lapamadon historia Suomessa
Vapaan kansansivistyksen ja työn välinen suhde on ollut aikuiskasvatuksen teorian keskeisiä ongelmia...
Artikkelissa käsitellään Santeri Mäkelän toimintaa vuoden 1918 jälkeen ensin Pietari/Leningradissa 1...
Kalevalan ja vertailevan eepostutkimuksen tarina alkaa romantiikasta. Romantikkojen kirjallisuusnäke...
Friedrich Küchenmeister (1821 – 1890) oli saksalainen lääkäri ja monipuolinen tiedemies. Hän selvitt...
Kuulin koulupoikana historian tunnilla, että pituusyksikkö metri otettiin käyttöön Ranskan suuren va...
Säätytalon peruskorjauksen yhteydessä 1990-luvun alussa alkoi yhä useammin kuulua kannanottoja, ette...
Vuotta 1540 voinee pitää jesuiittajärjestön perustamisvuotena, sillä tuolloin antoi paavi bullan, jo...
Kannen signeeraus: Tanttu.Lisäpainokset: 2. p. 1930.Kansi: Tanttu, Erkki. Poistettu digitaalisesta j...
Tarkastelen Inarissa kausityössä käyneiden miesten kokemuksia Inarissa. Keskityn siis niihin, jotka ...
Pirita Frigrenin artikkeli käsittelee merimiesten työn vaikutusta heidän perheidensä arkeen Suomen l...
Petteri Systä tarkastelee artikkelissaan tamperelaisten kunnallishallintoa kunnallislakimuutoksen jä...
Varhaisen suomalaisen työväenliikkeen tutkimuksessa on hahmottunut kuva ”työväenliikkeen ja teosofia...
Yrjö Mäkelin, tamperelaisen suutarin poika, syntyi vuonna 1875. Mäkelinien perhe asui muutaman vuode...
Perinnöllisyystiede eli genetiikka on käytännössä 100 vuotta vanha tiede, sillä vuonna 1900 löysivät...
Kaunokirjallisuudella oli keskeinen rooli 1860-luvun nälkäkatastrofin syiden, seurausten ja kokemust...
Vapaan kansansivistyksen ja työn välinen suhde on ollut aikuiskasvatuksen teorian keskeisiä ongelmia...
Artikkelissa käsitellään Santeri Mäkelän toimintaa vuoden 1918 jälkeen ensin Pietari/Leningradissa 1...
Kalevalan ja vertailevan eepostutkimuksen tarina alkaa romantiikasta. Romantikkojen kirjallisuusnäke...
Friedrich Küchenmeister (1821 – 1890) oli saksalainen lääkäri ja monipuolinen tiedemies. Hän selvitt...
Kuulin koulupoikana historian tunnilla, että pituusyksikkö metri otettiin käyttöön Ranskan suuren va...
Säätytalon peruskorjauksen yhteydessä 1990-luvun alussa alkoi yhä useammin kuulua kannanottoja, ette...
Vuotta 1540 voinee pitää jesuiittajärjestön perustamisvuotena, sillä tuolloin antoi paavi bullan, jo...
Kannen signeeraus: Tanttu.Lisäpainokset: 2. p. 1930.Kansi: Tanttu, Erkki. Poistettu digitaalisesta j...
Tarkastelen Inarissa kausityössä käyneiden miesten kokemuksia Inarissa. Keskityn siis niihin, jotka ...
Pirita Frigrenin artikkeli käsittelee merimiesten työn vaikutusta heidän perheidensä arkeen Suomen l...
Petteri Systä tarkastelee artikkelissaan tamperelaisten kunnallishallintoa kunnallislakimuutoksen jä...
Varhaisen suomalaisen työväenliikkeen tutkimuksessa on hahmottunut kuva ”työväenliikkeen ja teosofia...
Yrjö Mäkelin, tamperelaisen suutarin poika, syntyi vuonna 1875. Mäkelinien perhe asui muutaman vuode...
Perinnöllisyystiede eli genetiikka on käytännössä 100 vuotta vanha tiede, sillä vuonna 1900 löysivät...
Kaunokirjallisuudella oli keskeinen rooli 1860-luvun nälkäkatastrofin syiden, seurausten ja kokemust...
Vapaan kansansivistyksen ja työn välinen suhde on ollut aikuiskasvatuksen teorian keskeisiä ongelmia...
Artikkelissa käsitellään Santeri Mäkelän toimintaa vuoden 1918 jälkeen ensin Pietari/Leningradissa 1...
Kalevalan ja vertailevan eepostutkimuksen tarina alkaa romantiikasta. Romantikkojen kirjallisuusnäke...