Koneellisen sadonkorjuun aiheuttamat vauriot herukoilla ja vaurioihin iskeytyvät sienet

Mechanical harvesting did not cause significant damage to blackcurrants. Redcurrants suffered extensive injuries, which gave rise to dieback. In addition to mechanical injuries, the pathogen Botrytis cinerea Pers. aggravated bieback of the branches, and severely inhibited healing of the wounds. In wounds on both red- and blackcurrants, the commonest fungus was Alternaria tenuis auct. This fungus did not inhibit healing of the wounds, indeed it appeared to reduce the incidence of B. cinerea wound infection. The wounds contained 19 other fungal species and genera of no pathogenic importance. In a colder-than-average autumn, B. cinerea infection was more severe, and dieback during the subsequent season more extensive than usual. A methyl thiophanate application made in a cold autumn after harvesting reduced the incidence of B. cinerea in wounds, and little dieback resulted the following year. In mild autumns maneb and dichlofluanid reduced dieback, too. When the harvesting was followed by a cold autumn, mechanical harvesting reduced the following year’s yield compared with hand-picking.Koneellisen sadonkorjuun aiheuttamia vaurioita ja niihin iskeytyviä sieniä tutkittiin mustaherukalla Lounais-Suomessa ja Pohjois-Suomessa ja punaherukalla Itä-Suomessa. Haavoihin iskeytyvien sienien torjumiseksi suoritettiin ruiskutuksia sadonkorjuun jälkeen eri aineilla. Koneellinen sadonkorjuu ei aiheuttanut merkittävää haittaa mustaherukalle ja tästä syystä sadonkorjuun jälkeen suoritetut ruiskutukset olivat myös tarpeettomia. Vanhoilla, jäykkäoksaisilla punaherukoilla koneellinen sadonkorjuu aiheutti pensaille niin suuria vaurioita, että pensaat tuhoutuivat lähes satoa tuottamattomiksi kolmen poimintavuoden jälkeen. Nuorilla pensailla oksiin syntyi pääosin vain kuorivaurioita ja sivuoksien repeämiä. Kuorivauriot parantuivat lämpimänä syksynä ja sitä seuraavana kesänä normaalisti, mutta kylmänä syksynä ja sitä seuraavana kesänä vaurioihin iskeytyi voimakkaasti yleinen harmaahome, joka aiheutti oksien kuihtumista noin kolmanneksen vaurioiden määrästä, joita syntyi 30—70 %:iin oksista. Vaurioihin iskeytyi erittäin runsaasti Alternaria tenuis auct., joka ei haitannut haavojen paranemista ja ei aiheuttanut oksienkuihtumista, mutta ilmeisesti vähensi tehokkaasti yleisen harmaahomeen iskeytymistä haavoihin. Botrytis cineres Pers., yleinen harmaahome oli yleinen haavasieni, joka esiintyi punaherukalla runsaampana kuin mustaherukalla. Kylmänä syksynä, jolloin vioitukset eivät ehtineet parantua kunnolla, sieni oli noin 60 %:ssa haavoista ja lähes yksinomaan kuihtuneissa oksissa. Haavoihin iskeytyi suuri joukko muita sieniä, joilla ei kuitenkaan ollut merkitystä haavojen paranemiselle ja oksien kuihtumiselle. Sadonkorjuun jälkeen suoritettu metyylitiofanaatti-ruiskutus (Topsin M) vähensi haavojen harmaahomerunsautta ja oksien kuihtumista kylmänä syksynä. Lämpöisenä syksynä myös manebi (Maneba) ja diklofluanidi (Euparen) vähensivät oksien kuihtumista. Koneellinen sadonkorjuu alensi seuraavan vuoden satoa käsinpoimintaan verrattuna, kun sadonkorjuun jälkeinen syksy oli normaalia viileämpi