Technical change in Finnish grass silage production

Stochastic production frontier analysis is applied in decomposing output growth of grass silage production to technical change, technical efficiency change, scale effect and input growth. For 19902000 in a complete panel of 138 Finnish farms, almost three fourths of the output growth was linked to input growth. The annual technical change, the shift of the production frontier, was on average 1.4 percent. Technical effi- ciency indicated a slightly decreasing tendency, less than 0.2 percent per year. Harvesting techniques were used as indicators of different technologies. The analysis showed that production frontiers differed between harvesting techniques. The choice of harvesting technique seemed to be related to circumstances on the farm. Thus, overall technical efficiency should not be interpreted as a measure of managerial competence when all the factors are not in the farmers control. Controlling background and production environment related factors yields a considerably lower level of technical inefficiency than the models without the control. It is also shown that in general a more productive harvesting technique may be on average less effi- ciently utilized when compared to its own frontier.;Tutkimuksessa sovellettiin stokastista tuotantorintamafunktioanalyysia,jonka avulla tuotoksen kasvu jaoteltiin tekniseen muutokseen, teknisen tehokkuuden muutokseen, skaalavaikutukseen ja panoskäytön kasvuun. Stokastinen tuotantorintama-analyysi eroaa tavanomaisesta tuotantofunktioanalyysista siten, että siinä virhetermi jaotellaan kahteen osaan: satunnaiseen vaihteluun ja etäisyyteen tuotantorintamasta. Tätä etäisyyttä kutsutaan tekniseksi tehottomuudeksi. Tutkimuksessa käytettiin 138 suomalaisen tilan nurmisäilörehun tuotannon paneeliaineistoa vuosilta 1990- 2000. Kyseisessä ProAgria Maaseutukeskusten liiton Hilaaineistossa lisääntynyt tuotantopanosten käyttö aiheutti noin kolme neljännestä reilun kuuden prosentin vuotuisesta tuotoksen kasvusta. Kokonaistuottavuuden kasvu oli 1,8 prosenttia vuodessa. Vuotuinen tekninen kehitys, tuotantorintaman siirtymä, oli noin 1,4 prosenttia. Tekninen kehitys vaihteli voimakkaasti vuodesta toiseen satovaihtelun myötä. Myös tekninen tehottomuus eli keskimääräinen etäisyys tuotantorintamasta kasvoi tutkimusajanjaksolla. Tutkimusaineiston sisältämää tietoa tuotantomenetelmästä käytettiin luokittelevana tekijänä tehokkuusvertailuissa. Analyysi osoitti, että tuotantorintamat eroavat toisistaan eri tuotantotekniikkoja käyttävillä tiloilla. Tuotantotekniikan valinta näyttää liittyvän tilan olosuhteisiin, sillä sisällyttämällä tuotanto-olosuhteita ja tekniikkaa kuvaavat tekijät tuotantorintamafunktioon saatiin parempi sovite kuin sisällyttämällä kyseiset tekijät teknistä tehokkuutta selittäviksi tekijöiksi. Siten myös tekninen tehokkuus on ainakin osittain kytköksissä tilan tuotanto-olosuhteisiin. Tuotantoympäristö- ja taustatekijöiden kontrollointi tuotantofunktiossa tuotti huomattavasti korkeamman tehokkuuden asteen kuin mallit, joissa näitä tekijöitä ei kontrolloitu. Yleisesti ottaen tuottavimmat, tarkkuussilppurikorjuuta harjoittavat tilat olivat keskimäärin tehottomampia kuin kelasilppurikorjuuta käyttäneet tilat, kun niitä verrattiin oman ryhmänsä tuotantorintamaan. Tehokkuuden syiden yksityiskohtainen määrittäminen edellyttää jatkotutkimusta. Keskeistä olisi selvittää, millainen osuus tuotannon tehokkuudessa on liikkeenjohdolla ja erilaisilla tuotanto-olosuhde- sekä ympäristötekijöillä