Tutkijoilla on tapana puhua tieteellisestä vallankumouksesta, joka vyöryi 1800-luvulla läntisen Euroopan yli. On vaikea sanoa tarkasti, milloin tämä vallankumous alkoi. Mutta ilmiöiden havainnointi muutti kaiken, sillä tästä seurasi yritys muodostaa yleisiä periaatteita näiden havaintojen selvittämiseksi. Artikkelin tavoitteena on purkaa tuota ongelmakenttää ja tuoda tietoa, miten tieteen ja uskomusten/uskonnon välistä vuoropuhelua voisi yksittäisten tieteentekijöiden kautta laajentaa ja minkälaista se historian saatossa on ollut. Esimerkkinä on evoluutioteoria
Suomen Tieteentutkimuksen Seura järjesti vuonna 1986 seminaarin otsikolla Tiedeyhteisö – onko sitä? ...
Tiedepolitiikan Pelle Pelottomat ovat keksineet uuden käsitteen: ”digitaalinen ihmistiede”. Helsingi...
Sekä Freudin että Jungin biologiset lähtökohdat eivät ole vanhentuneita pelkästään nykyisen tietämyk...
Filosofi Thomas Hobbesille ei kelvannut sisäinen, luonnollinen ja jumalallinen varmuus moraalisen ti...
Genetiikan perusteiden luoja Gregor Mendel on yksi ihmiskunnan suurista neroista ja 1800-luvulla esi...
"Kuninkaallinen Seura ei sekaannu jumaluusoppiin, metafysiikkaan, moraaliin, politiikkaan, kielioppi...
Verraten uusi on havainto, että geenien toiminnan eräät ympäristön muutosten indusoimat tilat saatta...
Uusi talo tieteelle Ensimmäinen luonnontieteellinen väitöskirja löytyi Joutuuko kosmologia remonttii...
Vietämme evoluutioteorian juhlavuotta. Tänä vuonna tulee kuluneeksi tasan 200 vuotta luonnontieteili...
Arja Rosenholm, Suvi Salmenniemi ja Marja Sorvari (toim.): Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa. Gaud...
Maapallon ja maailmankaikkeuden mittasuhteiden selvittäminen on ollut luonnontieteiden keskeinen haa...
Sota, rauha ja rakkaus ovat ihmisen kulttuurin ytimessä. Ne kuvaavat voimakkaita tunnetiloja ja kesk...
Bernin yliopiston collegium generale on julkaissut äskettäin kirjan ”Johtotieteiden ajankohtaisuus j...
”Totuus, kieli ja käytäntö” -teos innosti Jarmo Toiskallion tarkastelemaan lukemaansa lukijan horiso...
Ajassamme on nähtävissä merkkejä akateemista kulttuuria koskevista muutoksista, jotka vaikuttavat tu...
Suomen Tieteentutkimuksen Seura järjesti vuonna 1986 seminaarin otsikolla Tiedeyhteisö – onko sitä? ...
Tiedepolitiikan Pelle Pelottomat ovat keksineet uuden käsitteen: ”digitaalinen ihmistiede”. Helsingi...
Sekä Freudin että Jungin biologiset lähtökohdat eivät ole vanhentuneita pelkästään nykyisen tietämyk...
Filosofi Thomas Hobbesille ei kelvannut sisäinen, luonnollinen ja jumalallinen varmuus moraalisen ti...
Genetiikan perusteiden luoja Gregor Mendel on yksi ihmiskunnan suurista neroista ja 1800-luvulla esi...
"Kuninkaallinen Seura ei sekaannu jumaluusoppiin, metafysiikkaan, moraaliin, politiikkaan, kielioppi...
Verraten uusi on havainto, että geenien toiminnan eräät ympäristön muutosten indusoimat tilat saatta...
Uusi talo tieteelle Ensimmäinen luonnontieteellinen väitöskirja löytyi Joutuuko kosmologia remonttii...
Vietämme evoluutioteorian juhlavuotta. Tänä vuonna tulee kuluneeksi tasan 200 vuotta luonnontieteili...
Arja Rosenholm, Suvi Salmenniemi ja Marja Sorvari (toim.): Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa. Gaud...
Maapallon ja maailmankaikkeuden mittasuhteiden selvittäminen on ollut luonnontieteiden keskeinen haa...
Sota, rauha ja rakkaus ovat ihmisen kulttuurin ytimessä. Ne kuvaavat voimakkaita tunnetiloja ja kesk...
Bernin yliopiston collegium generale on julkaissut äskettäin kirjan ”Johtotieteiden ajankohtaisuus j...
”Totuus, kieli ja käytäntö” -teos innosti Jarmo Toiskallion tarkastelemaan lukemaansa lukijan horiso...
Ajassamme on nähtävissä merkkejä akateemista kulttuuria koskevista muutoksista, jotka vaikuttavat tu...
Suomen Tieteentutkimuksen Seura järjesti vuonna 1986 seminaarin otsikolla Tiedeyhteisö – onko sitä? ...
Tiedepolitiikan Pelle Pelottomat ovat keksineet uuden käsitteen: ”digitaalinen ihmistiede”. Helsingi...
Sekä Freudin että Jungin biologiset lähtökohdat eivät ole vanhentuneita pelkästään nykyisen tietämyk...