Genetiikan perusteiden luoja Gregor Mendel on yksi ihmiskunnan suurista neroista ja 1800-luvulla esiin murtautuneen rationaalisen ajattelutavan luojista. Ensikädessä häntä meidän on kiittäminen perinnöllisyystieteestä, jonka sovelluksista saamme tänä päivänä niin runsain mitoin nauttia puhumattakaan tämän tieteen suurenmoisen kauniista rakenteesta, jossa luonnon ilmiöiden yleinen viehättävyys yhtyy suureen, lähes matemaattiseen täsmällisyyteen
Suomen kirjakielen linnunnimistön historia osoittaa kiistatta, että yhtenäinen, edes jossain määrin ...
Banaanikärpänen on genetiikan tärkein koeeläin, oikea perinnöllisyystieteen kuningatar. Sen otti ens...
Otsikon unohtumattomat sanat lausui Oulun yliopiston eläinfysiologian professori Olavi Sotavalta sel...
Perinnöllisyystiede eli genetiikka on käytännössä 100 vuotta vanha tiede, sillä vuonna 1900 löysivät...
Tämä kirjoitus esittelee musiikinhistorian mahdollisuuksia täydentää käsitystämme kansalaisyhteiskun...
Tutkijoilla on tapana puhua tieteellisestä vallankumouksesta, joka vyöryi 1800-luvulla läntisen Euro...
Suomen Tieteentutkimuksen Seura järjesti vuonna 1986 seminaarin otsikolla Tiedeyhteisö – onko sitä? ...
Aleksis Kiveä koskevassa tutkimuskirjallisuudessa yksinäytöksinen Kihlaus on ollut kompastuskivi koh...
Svante Pääbo: Neandertalilainen: Kadonnutta perimää etsimässä. Suomentanut Veli-Pekka Ketola. Art Ho...
Perinnöllisyystiede eli genetiikka on käytännössä 100 vuotta vanha tiede, sillä vuonna 1900 löysivät...
Peter Forsskål (1732–63) oli suomalainen valistuksen hengessä toiminut tutkimusmatkailija, luonnontu...
"Kuninkaallinen Seura ei sekaannu jumaluusoppiin, metafysiikkaan, moraaliin, politiikkaan, kielioppi...
Ranskalaisen filosofin ja oikeusoppineen Jean Bodinin (1529/30–1596) nimi on nykypäivänä monelle tut...
Kynällä kyntäjät. Kansan kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa. Toim. Lea Laitinen ja Kati Mikkola. S...
Lysenkolaisen biologian ylivalta Neuvostoliitossa 1940–1964 lienee viime vuosisadan kuuluisin esimer...
Suomen kirjakielen linnunnimistön historia osoittaa kiistatta, että yhtenäinen, edes jossain määrin ...
Banaanikärpänen on genetiikan tärkein koeeläin, oikea perinnöllisyystieteen kuningatar. Sen otti ens...
Otsikon unohtumattomat sanat lausui Oulun yliopiston eläinfysiologian professori Olavi Sotavalta sel...
Perinnöllisyystiede eli genetiikka on käytännössä 100 vuotta vanha tiede, sillä vuonna 1900 löysivät...
Tämä kirjoitus esittelee musiikinhistorian mahdollisuuksia täydentää käsitystämme kansalaisyhteiskun...
Tutkijoilla on tapana puhua tieteellisestä vallankumouksesta, joka vyöryi 1800-luvulla läntisen Euro...
Suomen Tieteentutkimuksen Seura järjesti vuonna 1986 seminaarin otsikolla Tiedeyhteisö – onko sitä? ...
Aleksis Kiveä koskevassa tutkimuskirjallisuudessa yksinäytöksinen Kihlaus on ollut kompastuskivi koh...
Svante Pääbo: Neandertalilainen: Kadonnutta perimää etsimässä. Suomentanut Veli-Pekka Ketola. Art Ho...
Perinnöllisyystiede eli genetiikka on käytännössä 100 vuotta vanha tiede, sillä vuonna 1900 löysivät...
Peter Forsskål (1732–63) oli suomalainen valistuksen hengessä toiminut tutkimusmatkailija, luonnontu...
"Kuninkaallinen Seura ei sekaannu jumaluusoppiin, metafysiikkaan, moraaliin, politiikkaan, kielioppi...
Ranskalaisen filosofin ja oikeusoppineen Jean Bodinin (1529/30–1596) nimi on nykypäivänä monelle tut...
Kynällä kyntäjät. Kansan kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa. Toim. Lea Laitinen ja Kati Mikkola. S...
Lysenkolaisen biologian ylivalta Neuvostoliitossa 1940–1964 lienee viime vuosisadan kuuluisin esimer...
Suomen kirjakielen linnunnimistön historia osoittaa kiistatta, että yhtenäinen, edes jossain määrin ...
Banaanikärpänen on genetiikan tärkein koeeläin, oikea perinnöllisyystieteen kuningatar. Sen otti ens...
Otsikon unohtumattomat sanat lausui Oulun yliopiston eläinfysiologian professori Olavi Sotavalta sel...