Vietämme evoluutioteorian juhlavuotta. Tänä vuonna tulee kuluneeksi tasan 200 vuotta luonnontieteilijä, luonnonvalinnan teorian isän, Charles Darwinin syntymästä. Darwinin pääteoksen, lajien synnyn julkaisemisesta on niin ikään pyöreät 150 vuotta. Jos aivan tarkkoja ollaan, luonnonvalinnanteorian juhlavuotta olisimme voineet juhlia jo viime vuonna, sillä kesäkuussa 1858 Lontoon Linnean Societyn tiloissa arvokkaista herroista koostunut ryhmä kokoontui lukemaan tekstejä, jotka Alfred Wallace ja Charles Darwin olivat toimittaneet seuralle luettavaksi
Erityistä biologista ihmiskäsitystä ei ehkä enää tarvita, sillä se on tullut osaksi koko tieteen ihm...
Professori Pertti Töttö kommentoi Tieteessä tapahtuu -lehdessä 8/2004 ollutta kirjoitustani, jossa v...
Tutkijoilla on tapana puhua tieteellisestä vallankumouksesta, joka vyöryi 1800-luvulla läntisen Euro...
Sota, rauha ja rakkaus ovat ihmisen kulttuurin ytimessä. Ne kuvaavat voimakkaita tunnetiloja ja kesk...
Darwinin Lajien synty pohjautuu osittain T. R. Malthuksen väestötieteeseen. Darwinin näkemysten peru...
Filosofi Thomas Hobbesille ei kelvannut sisäinen, luonnollinen ja jumalallinen varmuus moraalisen ti...
Ihmisen jalat ovat kävelemistä varten, lintujen siivet ovat lentämistä varten. Ihmisen jalat ovat ta...
Hieman kärjistäen voidaan katsoa tämän päivän biologisen maailmankuvan perustuvan kolmeen suureen oi...
"Kuninkaallinen Seura ei sekaannu jumaluusoppiin, metafysiikkaan, moraaliin, politiikkaan, kielioppi...
Ihmisen kuva asemastaan maailmankaikkeudessa on hänen maailmankuvansa ydin, ja se kiteytyy hänen kuv...
Ihminen (Homo sapiens sapiens L.) on laajalle levinneenä ja moneen sopeutuvana lajina melkeinpä mink...
Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 4/2002 julkaistiin Osmo Tammisalon artikkeli ”Riisuivatko täit ...
Sekä Freudin että Jungin biologiset lähtökohdat eivät ole vanhentuneita pelkästään nykyisen tietämyk...
Arkkiatri Risto Pelkosen Tieteessä tapahtuu -lehden viime numerossa ollut artikkeli oli vankkaa asia...
Kirja-arvostelu: Olli Lehto: Tieteen aatelia. Lorenz Lindelöf ja Ernst Lindelöf. Otava 2008
Erityistä biologista ihmiskäsitystä ei ehkä enää tarvita, sillä se on tullut osaksi koko tieteen ihm...
Professori Pertti Töttö kommentoi Tieteessä tapahtuu -lehdessä 8/2004 ollutta kirjoitustani, jossa v...
Tutkijoilla on tapana puhua tieteellisestä vallankumouksesta, joka vyöryi 1800-luvulla läntisen Euro...
Sota, rauha ja rakkaus ovat ihmisen kulttuurin ytimessä. Ne kuvaavat voimakkaita tunnetiloja ja kesk...
Darwinin Lajien synty pohjautuu osittain T. R. Malthuksen väestötieteeseen. Darwinin näkemysten peru...
Filosofi Thomas Hobbesille ei kelvannut sisäinen, luonnollinen ja jumalallinen varmuus moraalisen ti...
Ihmisen jalat ovat kävelemistä varten, lintujen siivet ovat lentämistä varten. Ihmisen jalat ovat ta...
Hieman kärjistäen voidaan katsoa tämän päivän biologisen maailmankuvan perustuvan kolmeen suureen oi...
"Kuninkaallinen Seura ei sekaannu jumaluusoppiin, metafysiikkaan, moraaliin, politiikkaan, kielioppi...
Ihmisen kuva asemastaan maailmankaikkeudessa on hänen maailmankuvansa ydin, ja se kiteytyy hänen kuv...
Ihminen (Homo sapiens sapiens L.) on laajalle levinneenä ja moneen sopeutuvana lajina melkeinpä mink...
Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 4/2002 julkaistiin Osmo Tammisalon artikkeli ”Riisuivatko täit ...
Sekä Freudin että Jungin biologiset lähtökohdat eivät ole vanhentuneita pelkästään nykyisen tietämyk...
Arkkiatri Risto Pelkosen Tieteessä tapahtuu -lehden viime numerossa ollut artikkeli oli vankkaa asia...
Kirja-arvostelu: Olli Lehto: Tieteen aatelia. Lorenz Lindelöf ja Ernst Lindelöf. Otava 2008
Erityistä biologista ihmiskäsitystä ei ehkä enää tarvita, sillä se on tullut osaksi koko tieteen ihm...
Professori Pertti Töttö kommentoi Tieteessä tapahtuu -lehdessä 8/2004 ollutta kirjoitustani, jossa v...
Tutkijoilla on tapana puhua tieteellisestä vallankumouksesta, joka vyöryi 1800-luvulla läntisen Euro...