Miten käsittämätöntä kirjallisuus saa olla ennen kuin se lakkaa kokonaan kommunikoimasta lukijansa kanssa? Voiko se ylittää rajan, jossa se ei enää ole kaunokirjallisuutta tai jossa se ei oikeastaan ole enää kieltä lainkaan? Aikalaiset ovat pitäneet usein käsittämättömänä sellaista, mikä myöhemmille lukijoille on hyvinkin selvää. Tuskin nykylukija Lauri Viidankaan kielen parissa enää tuskailee, että ei saa kaikesta selvää. Viita sairasti skitsofreniaa, voisiko hänen kielikoukeroillaan ja skitsofrenialla olla siis jokin yhteys
Ruotsalainen etnologi Alf Arvidsson on hyödyntänyt riittiteoriaa tarkastellessaan elämäkerrallisessa...
Järvinäkymä on koettu perisuomalaiseksi kulttuurimaisemaksi ja luonnonperinnöksi, mutta määrältään j...
Kandidaatin opinnäytetyössäni tutkin omaa yhteyttäni luontoon sekä teon ja valokuvan suhdetta. Teko ...
T I E T E E S S Ä T A P A H T U U 17 Tässä kirjoituksessa annan kovin nuivan käsityksen oman alani e...
Oppimisvaikeuksien kirjo on laaja ja ne kasautuvat erilaisina yhdistelminä eri yksilöllä. Niinpä elä...
Suomen kirjakielen linnunnimistön historia osoittaa kiistatta, että yhtenäinen, edes jossain määrin ...
Hahmottelen tässä artikkelissa tekoälyn historiaa varhaismodernin filosofian aikakaudella 1600–1700-...
Kirjoittaja toteaa johdannossa, että "sodan ajan taistelutoimintaa ajatellen maasto on laajennettava...
Artikkelin tarkoituksena on osittaa, että puolustusvoimissa saatua koulutusta ei pitäisi jättää huom...
Luovuus kuuluu rikkaaseen elämään. Jokaisella ihmisellä on tarve luovaan ilmaisuun. Luova toiminta t...
Kielen evoluutiota koskeva keskustelu puhkesi yli vuosisadan hiljaiselon jälkeen uuteen kukoistuksee...
Plurality of knowledgeMax Weberin luonnehdinnan mukaan valistus on merkinnyt ennen muuta maailman va...
Tiedejournalismia, samoin kuin tutkimustakin, on totuttu pitämään järjen ja rationaalisuuden linnakk...
Aleksis Kiveä koskevassa tutkimuskirjallisuudessa yksinäytöksinen Kihlaus on ollut kompastuskivi koh...
Arkkitehti Reima Pietilä kirjoitti vuonna 1960 Ylioppilaslehteen mielipiteensä Pentti Linkolan essee...
Ruotsalainen etnologi Alf Arvidsson on hyödyntänyt riittiteoriaa tarkastellessaan elämäkerrallisessa...
Järvinäkymä on koettu perisuomalaiseksi kulttuurimaisemaksi ja luonnonperinnöksi, mutta määrältään j...
Kandidaatin opinnäytetyössäni tutkin omaa yhteyttäni luontoon sekä teon ja valokuvan suhdetta. Teko ...
T I E T E E S S Ä T A P A H T U U 17 Tässä kirjoituksessa annan kovin nuivan käsityksen oman alani e...
Oppimisvaikeuksien kirjo on laaja ja ne kasautuvat erilaisina yhdistelminä eri yksilöllä. Niinpä elä...
Suomen kirjakielen linnunnimistön historia osoittaa kiistatta, että yhtenäinen, edes jossain määrin ...
Hahmottelen tässä artikkelissa tekoälyn historiaa varhaismodernin filosofian aikakaudella 1600–1700-...
Kirjoittaja toteaa johdannossa, että "sodan ajan taistelutoimintaa ajatellen maasto on laajennettava...
Artikkelin tarkoituksena on osittaa, että puolustusvoimissa saatua koulutusta ei pitäisi jättää huom...
Luovuus kuuluu rikkaaseen elämään. Jokaisella ihmisellä on tarve luovaan ilmaisuun. Luova toiminta t...
Kielen evoluutiota koskeva keskustelu puhkesi yli vuosisadan hiljaiselon jälkeen uuteen kukoistuksee...
Plurality of knowledgeMax Weberin luonnehdinnan mukaan valistus on merkinnyt ennen muuta maailman va...
Tiedejournalismia, samoin kuin tutkimustakin, on totuttu pitämään järjen ja rationaalisuuden linnakk...
Aleksis Kiveä koskevassa tutkimuskirjallisuudessa yksinäytöksinen Kihlaus on ollut kompastuskivi koh...
Arkkitehti Reima Pietilä kirjoitti vuonna 1960 Ylioppilaslehteen mielipiteensä Pentti Linkolan essee...
Ruotsalainen etnologi Alf Arvidsson on hyödyntänyt riittiteoriaa tarkastellessaan elämäkerrallisessa...
Järvinäkymä on koettu perisuomalaiseksi kulttuurimaisemaksi ja luonnonperinnöksi, mutta määrältään j...
Kandidaatin opinnäytetyössäni tutkin omaa yhteyttäni luontoon sekä teon ja valokuvan suhdetta. Teko ...