Järvinäkymä on koettu perisuomalaiseksi kulttuurimaisemaksi ja luonnonperinnöksi, mutta määrältään järvien ja järvenrantojen humanistisen ympäristöhistorian tutkimukset ovat yhä hyvin vähäiset. Katsaus aihepiirin esityksiin osoittaa hämmästyttävää järvisokeutta: suomalaisissa akateemisissa ihmistieteissä on järven mentävä aukko
Vaikka tiede ja sitä soveltava lääkintäteknologia ovatkin lääkärin työn rationaalinen perusta, ne ov...
Pohjoismainen aineistojen yhteiskäytön ja kokoelmatyön NORDILL -konferenssi järjestettiin jo 12. ker...
Suomen Sotatieteellisen Seuran puheenjohtaja käsittelee muun muassa katsauksessa tulevan juhlavuoden...
Hahmottelen tässä artikkelissa tekoälyn historiaa varhaismodernin filosofian aikakaudella 1600–1700-...
Kun puhumme koronakriisistä, emme puhu vain mikrobiologiasta, virologiasta, epidemiologiasta, sairau...
Artikkelissa tarkastellaan Suomen Sotatieteellisen Seuran 40-vuotista taivalta, joka artikkelin muka...
Tämä Väki Voimakas -vuosikirja sisältää runsaasti näkökulmia ja tulkintoja, jotka sivuavat eri tavoi...
Sisältää tietoja mm. opettajista ja opiskelijoista, opiskelijoiden määristä, opetusohjelmasta, valmi...
Suomen Akatemia on meillä ehdottomasti tärkein perustutkimuksen tukija ja edistäjä. Akatemian päätök...
Asianmukaisella lääketieteellisen etiikan opetuk- sella voidaan pyrkiä turvaamaan se, että myös tule...
Suojaväri on tutkielma kuvataiteilijuuden tulkinnanvaraisuudesta, ongelmakohdista sekä ammattilaisuu...
Onko suomi syrjäytymässä tutkimuksen kielenä, kun paineet englanniksi julkaisemiseen kasvavat? Tekno...
Artikkelissa esitellään kontingenssin käsitteelle annettuja tulkintoja ja täsmennyksiä. Eritoten sii...
Tarkastelen kulttuurintutkijoiden suhdetta tutkimuskohteeseensa kahdesta näkökulmasta. Aluksi pohdin...
Jaana Torninoja-Latola analysoi artikkelissaan työläisperheen roolia Elvi Sinervon tuotannossa. Torn...
Vaikka tiede ja sitä soveltava lääkintäteknologia ovatkin lääkärin työn rationaalinen perusta, ne ov...
Pohjoismainen aineistojen yhteiskäytön ja kokoelmatyön NORDILL -konferenssi järjestettiin jo 12. ker...
Suomen Sotatieteellisen Seuran puheenjohtaja käsittelee muun muassa katsauksessa tulevan juhlavuoden...
Hahmottelen tässä artikkelissa tekoälyn historiaa varhaismodernin filosofian aikakaudella 1600–1700-...
Kun puhumme koronakriisistä, emme puhu vain mikrobiologiasta, virologiasta, epidemiologiasta, sairau...
Artikkelissa tarkastellaan Suomen Sotatieteellisen Seuran 40-vuotista taivalta, joka artikkelin muka...
Tämä Väki Voimakas -vuosikirja sisältää runsaasti näkökulmia ja tulkintoja, jotka sivuavat eri tavoi...
Sisältää tietoja mm. opettajista ja opiskelijoista, opiskelijoiden määristä, opetusohjelmasta, valmi...
Suomen Akatemia on meillä ehdottomasti tärkein perustutkimuksen tukija ja edistäjä. Akatemian päätök...
Asianmukaisella lääketieteellisen etiikan opetuk- sella voidaan pyrkiä turvaamaan se, että myös tule...
Suojaväri on tutkielma kuvataiteilijuuden tulkinnanvaraisuudesta, ongelmakohdista sekä ammattilaisuu...
Onko suomi syrjäytymässä tutkimuksen kielenä, kun paineet englanniksi julkaisemiseen kasvavat? Tekno...
Artikkelissa esitellään kontingenssin käsitteelle annettuja tulkintoja ja täsmennyksiä. Eritoten sii...
Tarkastelen kulttuurintutkijoiden suhdetta tutkimuskohteeseensa kahdesta näkökulmasta. Aluksi pohdin...
Jaana Torninoja-Latola analysoi artikkelissaan työläisperheen roolia Elvi Sinervon tuotannossa. Torn...
Vaikka tiede ja sitä soveltava lääkintäteknologia ovatkin lääkärin työn rationaalinen perusta, ne ov...
Pohjoismainen aineistojen yhteiskäytön ja kokoelmatyön NORDILL -konferenssi järjestettiin jo 12. ker...
Suomen Sotatieteellisen Seuran puheenjohtaja käsittelee muun muassa katsauksessa tulevan juhlavuoden...