Jyväskylän ja lähiseudun työläisnaiset loman ja vapaa-ajan järjestäjinä 1906-1939

Tämä tutkimus käsittelee keskisuomalaisia työläisnaisia vapaa-ajan ja loman järjestäjinä. Tutkimuksen keskiössä ovat työväenliikkeen aktiiviset naisosastot ja –yhdistykset Jyväskylästä ja sen lähiseudulta vuodesta 1906 vuoteen 1939. Tutkimuksessa on selvitetty, millaista lomaa sekä vapaa-ajantoimintaa työväen naiset järjestivät sekä itselleen, että muille työläisille. Alkuperäislähteinä on pääasiassa käytetty arkistolähteitä ja sanoma- ja aikakauslehtiä. Rakenteellisesti tutkimus etenee aihepiirin ja aikaisemman tutkimuksen esittelystä tutkimuskysymyksiin ja lähteisiin, sekä johdannon lopuksi tutkimusmenetelmiin. Toisessa ja kolmannessa käsittelyluvussa esitellään työväestön ja erityisesti työläisnaisten historiaa ja niitä seikkoja, jotka vaikuttivat lisääntyneeseen vapaa-ajan määrään. Tämän jälkeen käsitellään työläisnaisten lomaa kesäsiirtolan näkökulmasta. Viidennessä luvussa aiheena ovat työläisnaisten muut vapaa-ajan huvit ja viimeisessä käsittelyluvussa liikuntaharrastukset. Kapitalismin ja teollistumisen myötä ihmiset alkoivat pikkuhiljaa siirtyä uudenlaiseen työrytmiin. Suomi oli pitkään maatalousvaltainen, mutta 1900-luvun alussa Keski-Suomessa oli teollisuutta ja muita työpaikkoja sen verran, että työväenliike oli alkanut toimia myös Jyväskylän seudulla aktiivisesti. Myös naiset osallistuivat työväenyhdistysten toimintaan ja seudulle syntyi monia työväenyhdistysten naisosastoja. Tämän tutkimuksen kannalta olennaisimmaksi kohoaa Jyväskylän työväenyhdistyksen naisosasto, myöhemmin Jyväskylän sosialidemokraattinen naisosasto. Työväen naiset pitivät tärkeänä naisten ja lasten hyvinvointia ja halusivatkin järjestää naisille mahdollisuuden lepoon kesäkodeilla. Myös muunlainen virkistäytyminen oli tärkeää ja naiset järjestivät erilaisia huvi-iltamia ja –retkiä. Työläisnaisten liikuntaharrastukset nousivat myös suosioon erityisesti 1920-luvulta lähtien