Varkaus: neljä tulevaisuutta kutistuvalle kaupungille

Over 50 percent of Finnish communities are constantly losing inhabitants. Migration loss is a problem especially in urban areas as the effects of a decreasing population become perceivable in the cityscape. This master's thesis investigates the effects of shrinking populations in Finnish cities. The city of Varkaus situated in the Pohjois-Savo Region will serve as an exemplary case site for research and planning. The shrinking of towns and cities is a global phenomenon that occurs especially in industrial countries. A political or environmental catastrophe may suddenly empty a town, but the cause of shrinking in Finland nowadays is the slow change and adaptation of economical structures. A typical shrinking city is a small post-industrial town. In the large cities new service sector businesses are able to network with each other and to find a young and professional workforce. This leads to a growing number of workplaces in large cities and migration from small to large cities. In addition to migration between communities the popularity of suburban areas causes emptying of inner-city areas and city centres in shrinking cities. Migration affects the demography of areas that suffer from shrinkage: the old and the poorly educated are more likely to stay. The emptying of housing stock leads to a malfunction of the housing market thus causing a need for apartments still in good condition to be demolished. A functioning local economy and a good level of employment possibilities are essential to the existence of any city and the only way to mitigate a shrinking process. Varkaus is a typical Finnish shrinking city. It is an industrial town that has developed around a paper mill. The land ownership and the 1 urban planning participation of the paper mill management, the large industrial areas situated in the heart of the city, the challenging topography and the overly optimistic growth expectations of the 1 960's have made Varkaus a fragmented town. The biggest urban problem is the bipolar situation of two independent city centres. Varkaus is however a beautiful and impressive city because of its location in the middle of lakes. Its rough industrial architecture and a valuable building stock remain after a long period of industrial wealth and prosperity in the city. Varkaus has lost 15 per cent of its highest population level of 1986 and the shrinking process is expected to continue bringing down its current population of about 23 000 inhabitants to around 18 000 by the year 2040. In addition to the shrinking of the actual city its neighbouring municipalities have lost significant amounts of their populations. Shrinking can be experienced in Varkaus as a high vacancy rate of buildings, low apartment prices, the large amount of elderly living in the city and the weakening of the city economy. The paper mill is still an important employer in Varkaus, thus the structural change ongoing within the Finnish paper industry may further worsen the shrinking of the city. As Varkaus is facing structural economic changes its future is filled with uncertainties, in this master's thesis, future development is investigated with the aid of four scenarios. In the first scenario there will be a new forest concentration that supports the states innovation centre strategy. In the second the city will be adapted to meet the needs of an ever-decreasing and ageing population. In the third Varkaus continues to lose its permanent inhabitants, but a growing number of seasonal inhabitants will compensate for the loss. Varkaus has developed into a summer paradise for yachters and cottagers and the town's long shoreline will be taken into effective use. In the fourth scenario, Varkaus has shrunken into a village of only a few thousand inhabitants, but the amount of empty space and the tolerant atmosphere of the city will draw new inhabitants to this almost ghost town. Each scenario covers subjects like population loss or gain and the way the changing economy will affect cityscape and offers a solution for fighting the scattering of the urban fabric and redefining the correct place for the city centre.Yli puolet Suomen kunnista menettää jatkuvasti asukkaitaan. Muuttotappio on ongelma etenkin taajamoituneilla alueilla, sillä taajamissa kutistumisen vaikutukset tulevat nopeasti näkyviin kaupunkikuvassa. Tässä diplomityössä perehdytään kaupunkien kutistumiseen suomalaisena ilmiönä. Esimerkinomaisena tutkimus- ja suunnittelukohteena on Pohjois-Savossa sijaitseva Varkauden kaupunki. Kaupunkien kutistuminen on globaali ilmiö, jota esiintyy erityisesti teollistuneissa maissa. Poliittinen tai ympäristökatastrofi voi äkillisesti tyhjentää kaupungin, mutta tällä hetkellä Suomessa kutistumista aiheuttaa talouden rakenteiden muutos. Tyypillinen kutistuva kaupunki on pienikokoinen entinen teollisuuspaikkakunta. Suurissa kaupungeissa uuden talouden palveluyritykset hyötyvät toisistaan ja löytävät helposti nuorta ja osaavaa työvoimaa. Tämän johdosta työpaikat siirtyvät suuriin kaupunkeihin ja ihmiset muuttavat niihin. Kaupunkien välisen muuttoliikkeen lisäksi haja-asutusalueiden taajamia vilkkaampi väestökasvu jyrkentää muuttotappioisten kuntien kaupunkikeskustojen tyhjenemistä. Muuttoliikkeen valikoiva ominaisuus aiheuttaa muutoksia kutistuvien kaupunkien väestössä: iäkkäät ja vähemmän koulutetut jäävät muita useammin asumaan muuttotappioisille seuduille. Tyhjiksi jäävät asunnot aiheuttavat asuntomarkkinoiden tyhjäkäyntiä, minkä vuoksi kutistuvissa kaupungeissa joudutaan purkamaan asumiskelpoisia rakennuksia. Toimiva elinkeinorakenne ja hyvä työllisyys ovat kaupungin olemassaolon edellytys ja ainoa keino loiventaa kutistumiskehitystä. Varkaus on tyypillinen suomalainen kutistuva kaupunki. Se on teollisuuskaupunki, joka on syntynyt paperitehtaan ympärille. Tehtaan mittava maanomistus ja tehtaan johdon voimakas osallistuminen kaupunkisuunnitteluun viime vuosisadan alkupuolella, teollisuusalueiden sijainti keskellä kaupunkia, haastava topografia sekä 1960-luvun kaupunkisuunnittelun ylimitoitetut väestöennusteet ovat hajauttaneet Varkauden kaupunkirakennetta. Kaupunkirakenteen merkittävin ongelma on keskusta-alueen jakautuminen kahteen itsenäiseen liikekeskustaan. Varkaus on kuitenkin omaleimainen ja kaunis paikkakunta, jossa yhdistyy sijainti järvien keskellä, rosoinen teollisuusarkkitehtuuri sekä tehtaan mukanaan tuoman vaurauden jälkeensä jättämä arvokas rakennuskanta. Keskellä kaupunkia sijaitseva valtava paperitehdas hallitsee jylhästi kaupunkikuvaa. Varkaus on menettänyt 15 prosenttia vuoden 1986 huippuväestöstään ja kutistumiskehityksen ennustetaan jatkuvan niin että kaupungin nykyisestä noin 23 000 asukkaasta on jäljellä noin 18 000 vuoteen 2040 mennessä. Itse kaupungin lisäksi sen naapuruskunnat ovat menettäneet huomattavan osan väestöstään. Väkikato näkyy kaupungissa rakennusten korkeana tyhjyysasteena ja asuntojen alhaisina hintoina sekä ikääntyneiden suurena osuutena väestöstä ja kuntatalouden ja kunnan taloudellisen huoltosuhteen heikkenemisenä. Kaupungissa sijaitseva paperitehdas on edelleen merkittävä työllistäjä, joten metsäteollisuuden käynnissä oleva rakennemuutos saattaa tulevaisuudessa jyrkentää entisestään kutistumiskehitystä. Talouden rakennemuutoksen edessä Varkauden tulevaisuus on täynnä epävarmuuksia. Tulevaisuutta on diplomityössä haarukoitu neljän vuodelle 2030 laaditun skenaarion avulla. Skenaariot ottavat kantaa väkiluvun muutokseen, elinkeinorakenteen uudistumiseen ja kaupungin keskustan sijoittumiseen. Ensimmäisessä Varkauden tehdasalueelle syntyy valtion innovaatiostrategian mukainen uudistunut metsäteollisuusklusteri. Toisessa kaupunkia pyritään sopeuttamaan yhä pienemmälle ja iäkkäämmälle väestölle. Kolmannessa Varkaus menettää edelleen vakituisia asukkaitaan, mutta väkilukua korvaa kesäasukkaiden suuri määrä. Varkaus on kehittynyt veneilijöiden ja mökkeilijöiden kesäkaupungiksi ja ranta-alueet on otettu virkistyskäyttöön. Neljännessä Varkaus on kuihtunut muutaman tuhannen asukkaan kyläksi, mutta tyhjien tilojen paljous ja salliva ilmapiiri houkuttelevat autioituneeseen kaupunkiin uusia asukkaita. Kukin skenaario tarjoaa mahdollisuuden kaupunkirakenteen hajautumisen torjumiseksi ja kaupungin keskustan todellisen paikan määrittämiseksi