Improving agile requirements engineering and release planning practices

This thesis describes the process of improving the agile product development practices at Rapal Oy using the action research approach. The research objective was to improve requirements engineering and release planning practices in product development and integrate them as part of the Scrum framework that is used in the development of the company's two product lines. During the process, issues were identified in the current process, they were analyzed and a set of new practices were introduced to the product development. Based on the findings four main actions were introduced to address the research objectives and identified issues. The main action was to manage the user requirements of the product as user stories. Idea workshops and user story workshops were integrated as part of the Scrum development process to manage the user needs and user requirements actively in the Scrum development cycle. Story point estimation and planning poker estimation techniques were introduced to systemize the effort estimation practices. These estimation methods were integrated into the development cycle through release planning workshops. A wiki space was created for storing and communicating the product related information. As part of the process, the Scrum practices were enforced and the role of the self-managing team aspect of Scrum was endorsed and an effort was made to improve product quality by revising the internal practices inside the development team. The experience from the process suggest that the user stories improved the systematic handling of user requirements compared with the previous ad hoc requirements engineering practices in the company. The story point estimation practices and gathered story point velocity information for the team, but the actual application of the information in the release planning was not covered in the process. Based on the research feedback, the wiki communication practices could solve the requirement communication issues, but the practice did not become an established practice during the process. The process revealed that there are issues in product knowledge and team dynamics when developing two product lines in one sprint using a single team.Tämä diplomityö kuvaa ketterien tuotekehityskäytäntöjen kehitystä Rapal Oy:ssä toiminnallisen tutkimusmenetelmän avulla. Tutkimuksen tavoitteina oli kehittää vaatimustenhallinta- ja tuotejulkaisuhallintakäytäntöjä yrityksen kahden tuoteperheen tuotekehityksessä sekä integroida käytännöt osaksi käytössä olevaa Scrum -tuotekehityskehystä. Tutkimuksen tuloksena syntyi neljä päätoimenpidettä, jotka otettiin käyttöön tutkimustavoitteiden ja havaittujen ongelmakohtien ratkaisuksi. Vaatimustenhallinnan ensisijaisena kehitystoimenpiteenä otettiin käyttöön käyttäjätarinat järjestelmän käyttäjävaatimusten dokumentointimuotona. Idea- ja käyttäjätarinatyöpajat integroitiin osaksi Scrum -kehityssykliä käyttäjätarpeiden ja käyttäjävaatimusten hallitsemiseksi. Käyttöönotetut työmääränarviointikäytännöt perustuivat käyttäjätarinoiden arviointiin käyttämällä tarinapisteitä (engl. story points) arviointiyksikkönä ja planning poker -arviointimenetelmän hyödyntämiseen vaatimusten ryhmäarvioinnissa. Arviointimenetelmät yhdistettiin osaksi suunnitteluprosessia julkaisusuunnittelutyöpajakäytännön kautta. Tuotetiedon dokumentointia ja kommunikointia varten perustettiin prosessin aikana wiki-järjestelmään työtila tuotteille. Scrum -käytäntöjä tarkistettiin ja otettiin tiiviimmin käyttöön prosessin aikana. Ohjelmistokehitystiimin itseohjautuvuutta tuettiin ja tuotekehityksen laatua pyrittiin parantamaan tarkentamalla ohjelmistokehityksen sisäisiä laatukäytäntöjä. Tutkimuksen aikana saadut tulokset viittaavat siihen, että käyttäjätarinoiden käyttäminen paransi käyttäjävaatimusten systemaattista hallintaa verrattuna yrityksen aikaisempiin ad hoc -vaatimustenhallintakäytäntöihin. Tarinapiste -menetelmän avulla saatiin informaatiota ohjelmistokehitystiimin etenemisvauhdista (engl. velocity), mutta käytännön kokemuksia tiedon hyödyntämisestä julkaisusuunnittelussa ei kuitenkaan saatu prosessin aikana. Prosessipalaute käytetystä wiki-järjestelmästä osoittaa, että se saattaa tarjota yhden ratkaisun tuotevaatimusten kommunikointihaasteisiin, mutta käytäntö ei vakiintunut tutkimusprosessin aikana. Kehitysprosessi paljasti myös, että kahden tuoteperheen kehittäminen samalla Serum -tiimillä samassa sprintissä on haastavaa tuotetietämyksen jakamisen, työn jaksotuksen ja yhteistoiminnan kannalta