Lasten suosikkikirjojen kuvaukset lapsen toimijuudesta

Lasten toimijuus on ajassamme, etenkin lapsuudentutkimuksessa, merkityksellinen tutkimuskohde. Lisäksi esimerkiksi valtakunnallisissa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2018) korostetaan lapsen toimijuuden tukemista. Lastenkirjallisuutta voidaan puolestaan pitää aikansa arvojen välittäjänä ja ylläpitäjänä. Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli selvittää, miten lapsen toimijuutta ja siihen liittyviä aikuisten ja lasten välisiä vuorovaikutussuhteita kuvataan uusissa lasten suosikkikirjoissa. Tutkimusaineistoni koostui neljästä lasten kirjasta, jotka kuuluivat pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen vuoden 2017 lainaustilastojen perusteella kahteen suosituimpaan lastenkirjasarjaan: Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä -sarjaan sekä Timo Parvelan Ella-sarjaan. Analysoin aineistoa teoriasidonnaisella aineistoanalyysilla käyttäen menetelmänä teemoittelua. Ensinnäkin aineistossa kuvattiin lasten keskinäistä toimijuutta, joka toteutui joko toimintaa aikuisilta salaamatta, aikuisia vastustamalla tai aikuisilta salaa. Lisäksi lasten toimijuus ilmeni aikuisten ja lasten yhteisenä toimintana, johon aloite saattoi tulla niin lapselta kuin aikuiseltakin. Aikuisten ja lasten väliset vuorovaikutussuhteet, joissa lapsen toimijuutta ilmeni, kuvattiin puolestaan joko aikuisen auktoriteettiasemaa korostavina tai tasavertaisina. Aineistossa lasten toimijuutta kuvattiin pitkälti aikuisen asettamien reunaehtojen kautta. Toisaalta lasten ja aikuisten välisen vuorovaikutuksen kuvauksissa oli nähtävissä aikuisen auktoriteettia kyseenalaistavia kuvauksia ja jopa suhteita, joissa aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus oli tulkittavissa tasavertaiseksi. Aikuisen auktoriteetti ei myöskään sulkenut pois lasten ja aikuisten yhteistä toimijuutta