KUNTOUTUS AMMATILLISEN KASVUN JA TYÖSSÄ SELVIYTYMISEN EDISTÄJÄNÄ

Tutkimuksessa kuvataan ammatilliseen ryhmämuotoiseen TYK-kuntoutukseen osallistuneiden ikääntyvien kuntoutujien käsityksiä ammatillisen kasvun määritelmästä ja ammatillista kasvua edistävistä tekijöistä kuntoutuksessa. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa myös siitä miten ammatillinen ryhmämuotoinen TYK-kuntoutus edistää työkykyä ja työssä selviytymistä. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta Siuntion Hyvinvointikeskuksen ammatilliseen ryhmämuotoiseen kuntoutukseen osallistunutta TYK-kuntoutujaa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Menetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimuksen tulokset osoittivat ikääntyvien kuntoutujien ymmärtävän ammatillisen kasvun yksilöllisenä oppimis- ja muutosprosessina sekä yhteisöllisenä ja jaettuna oppimisena työssä. Ammatillisen kasvun perustana oli työkokemus. Ammatillinen kasvu edellytti myönteistä asennoitumista oman ammattitaidon kasvuun. Kasvun kannalta merkittäviä olivat myös työpaikan johtamiskulttuuri ja työyhteisön antama tuki ja kannustus. Ammatillista kasvua edistävinä tekijöinä toimivat ammatillisen identiteetin ja osaamisen kehittäminen, henkinen kasvu, ammatinhallinnantunteen vahvistaminen, yhteisöllinen toiminta ja oppimista tukeva kasvatuksellinen kuntoutusote. Kuntoutujien työkykyä ja työssä selviytymistä edistävinä tekijöinä toimivat ammatillinen kasvu ja kehittyminen, yksilön voimavarojen vahvistaminen/psykologinen pääoma ja sosiaalisen pääoman luominen. Lisäksi hyvinvoinnin lisääntyminen ja toimintakyvyn tukeminen, työn selkeytyminen ja oman työn kehittäminen sekä muutosprosessin käynnistäminen kuntoutuksessa paransivat työkykyä ja työssä selviytymistä. Tutkimustulosten mukaan kuntoutuksen avulla voidaan edistää ikääntyvien kuntoutujien oppimista ja ammatillista kasvua. Positiivinen havainto on, että ikääntyvien kuntoutujien käsitykset ammatillisesta kasvusta ovat yhteneväisiä ammatillisen kasvun teorioiden kanssa. Tämä voidaan tulkita siten, että ammatillisen kasvun käsite on onnistuttu jalkauttamaan yhdeksi osaksi kuntoutusprosessia. Tulosta voi hyödyntää jatkossa työpaikoilla ja työterveyshuolloissa, joissa keskustellaan työkykyjohtamisesta ja ylipäätänsä henkilöstön työkyvyn tilasta, työkyvyn sekä työn kuormittavuuteen liittyvistä riskeistä sekä työkyvyttömyyden kustannuksista. Kuntoutuksen näkökulmasta voidaan puolestaan todeta, että ammatillista kasvua edistetään parhaiten silloin kun ammatillista ryhmämuotoista TYK-kuntoutusta toteutetaan useassa jaksossa ja pitkäkestoisena sekä moniammatillisen työryhmän ohjauksessa. Myös tavoitteellinen ja monipuolinen kuntoutusohjelma sekä kasvatuksellinen lähestymistapa lisäävät kuntoutuksen tuloksellisuutta. Vaikuttavuutta lisää ammattitaitoinen ja oikein resursoitu kuntoutushenkilöstö. Tulosten perusteella voidaan todeta, että ryhmämuotoinen TYK-kuntoutus antaa ikääntyvälle työntekijälle mahdollisuuden selviytyä työssä pidempään ja saattaa siten myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Asiasanat: ammatillinen kuntoutus, ammatillinen kasvu, työkyky, työssä selviytyminen, ikääntyvä kuntoutuj