Muistisairaan kuntoutus elämänlaadun näkökulmasta

Muistisairaudet ovat suuri inhimillinen, kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Niistä aiheutuvien kustannusten kasvuun voidaan vaikuttaa paitsi väestötasolla tapahtuvilla ehkäisytoimilla, myös varhaisella diagnosoinnilla sekä oikea-aikaisen hoidon, kuntoutuksen ja muiden palveluiden optimoinnilla. Kuntoutustavoitteiden näkökulmasta olennaista on etenkin sairauden etenemisen hidastaminen, toimintakyvyn ylläpitäminen sekä elämänlaadun vaaliminen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata muistisairaan elämänlaatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä tarkastella muistisairaan elämänlaatua ja sen edistämistä kuntoutuksen näkökulmasta. Tavoitteena oli toteuttaa kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka kokoaa uusimman muistisairaan elämänlaatua koskevan tutkimustiedon, ja tätä kautta perustella myös niitä kuntoutuksellisia toimintamalleja, joiden kautta muistisairaan elämänlaatuun on mahdollista vaikuttaa. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Pirkanmaan Muistiyhdistys ry. Eri tietokannoista tehtyjen hakujen pohjalta kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui 12 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Aineiston analyysivaiheessa löydetyt, elämänlaatuun vaikuttavat osatekijät kategorisoitiin opinnäytetyön teoriaosuudessa esitetyn elämänlaatua käsitteellistävän mallin mukaisesti fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja ympäristöön liittyvään elämänlaadun ulottuvuuteen sekä koettuun elämänlaatuun. Tämän jälkeen kirjallisuuskatsauksen tuloksia tarkasteltiin kuntoutuksen näkökulmasta. Muistisairaan elämänlaatuun liittyviä, kuntoutuksella edistettävissä olevia tekijöitä löydettiin kaikilta elämänlaadun ulottuvuuksilta. Koetun elämänlaadun kannalta etenkin muistisairaan autonomian kokemus näyttäytyi keskeisenä, ja tämän vuoksi muistisairaan itsemääräämisoikeuden toteutumiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota sairauden kaikissa vaiheissa. Myös jäljellä olevien voimavarojen tukeminen ja ympäristön sopeuttaminen osoittautuivat elämänlaatua edistäviksi kuntoutuksellisiksi toimenpiteiksi. Opinnäytetyön johtopäätöksenä todettiin, että kuntoutuksen toteutumista tulee arvioida paitsi sille asetettujen tavoitteiden ja kuntoutujan edun näkökulmasta, myös hänen läheistensä tuen ja kuntoutustarpeiden kautta. Elämänlaadun edistäminen tulee myös nähdä omana itsenäisenä kuntoutustavoitteenaan kaikissa muistisairauden vaiheissa. Näitä päämääriä voidaan tukea mm. alan toimijoiden tiiviimmällä yhteistyöllä