Miksi ammatillinen kuntoutus ei käynnistynyt? : tutkimus ennakkopäätöksen tai kuntoutuskehotuksen saaneista työeläkevakuutetuista

Tutkimuksessa selvitettiin niiden työeläkevakuutettujen työkykyä, kuntoutustarvetta ja ammatillisen kuntoutusprosessin etenemisen ongelmia, joilla oli todettu työkyvyttömyyden uhka ja joilla ammatillisen kuntoutuksen kuntoutustoimenpiteet eivät olleet käynnistyneet ennakkopäätöksestä tai kuntoutuskehotuksesta huolimatta. Keskeinen tutkimustehtävä oli selvittää, millaisista syistä ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet eivät edenneet, vaikka kuntoutuksesta oli annettu ennakkopäätös tai kuntoutuskehotus. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 54,5 % vastausmäärän ollessa 168. Vastauksia käsiteltiin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Taustoiltaan vastaajat olivat hyvin samanlaisia. Miehiä oli 90 % vastaajista ja rakennusalalla työskenteleviä tai työskennelleitä 78 %. Vastaajista 23 % oli kyselyhetkellä ansiotyössä. Vastaajien työkykypistemäärän ja terveyspistemäärän keskiarvot olivat hyvin alhaisia. Vaikka kohderyhmään kuuluvien työeläkevakuutettujen ammatillinen kuntoutus ei ollut käynnistynyt, olivat vastaajat selvästi ammatillisen kuntoutuksen tarpeessa. Ammatillisen kuntoutuksen tarvetta tai mahdollista tarvetta koki 66 % vastaajista. Yleisin vastaus siihen, miksi ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet eivät olleet käynnistyneet, oli terveyden tai työkyvyn kokeminen liian heikoksi osallistuakseen kuntoutukseen. Lisäksi vaikeus ymmärtää asiantuntijoiden laatiman päätöksen sisältöä on vaikuttanut prosessin etenemiseen. Tutkimuksessa huomattiin selvä ongelma kuntoutustarpeen varhaisessa toteamisessa. Vastaajien osalta tilanne oli usein edennyt jo niin pitkälle, että suunniteltiin eläkkeelle siirtymistä. 45 % vastaajista oli halukkaita palaamaan työelämään, yleensä sillä edellytyksellä, että työaikaa ja työtehtäviä muutettaisiin