Opetuskulttuurien kohtaamisia - venäläistaustaisena opettajana suomalaisessa koulussa

Maahanmuuttajataustaisten opettajien määrä suomalaisissa kouluissa on lisääntynyt viime vuosina. Suomen suurimman maahanmuuttajaryhmän muodostavat Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueilta muuttaneet, joten heidän toimintansa tutkiminen on yhteiskunnallisesti relevanttia. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan venäläistaustaisten opettajien sopeutumista suomalaiseen kouluun. Lisäksi tarkastellaan heidän ammatillisen identiteetin rakentumista ja kartoitetaan venäläistaustaisten opettajien kohtaamia opetuskulttuurisia eroja suomalaisessa koulussa. Tutkimuksen lähtökohdat nojaavat kvalitatiivisen tutkimuksen periaatteisiin. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2007 ja se muodostuu kuuden venäläistaustaisen opettajan teemahaastattelusta. Tutkimukseen osallistuneet opettajat olivat iältään 35–55-vuotiaita naisia, ja heillä oli kokemusta opettajan-työstä sekä venäläisessä että suomalaisessa koulussa. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella voidaan todeta venäläistaustaisten opettajien integroituneen suomalaiseen kouluun. Heidän sopeutumiseen vaikuttivat persoonan ja pedagogisten valmiuksien lisäksi sosiaaliset verkostot ja niiltä saatu tuki, kielitaito, työllistyminen sekä kulttuuriset erot venäläisen ja suomalaisen opetuskulttuurin välillä. Keskeisimmät erot suomalaisessa ja venäläisessä opetuskulttuurissa ilmenivät opettajan ja oppilaan rooleissa ja heidän välisessä suhteessa sekä opettajan työtavoissa. Lisäksi tutkimustulokset osoittivat venäläistaustaisten opettajien ammatillisen identiteetin rakentumisen olevan yksilöllisesti etenevä jatkuva prosessi. Oman ammatillisen identiteetin nähtiin muotoutuvan pääasiallisesti persoonan, koulutusten, työkokemusten sekä elämänkokemusten kautta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Venäläistaustaiset opettajat ovat integroitumisen tuloksena yhdistäneet opettajaidentiteettiinsä elementtejä sekä venäläisestä että suomalaisesta opetuskulttuurista. Täten heidän opetuskäytänteissään ilmeni oppijakeskeiselle ja opettajakeskeiselle kulttuurille ominaisia piirteitä. Tutkimustuloksista ei kuitenkaan voi rakentaa yhtä kokoavaa teoriaa, sillä aineistosta nousi niin monta presentaatiota opettajuudesta kuin oli tutkimukseen osallistuneita opettajia. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa venäläistaustaisille maahanmuuttajille kotoutumista edistäviä toimenpiteitä, kuten täydennyskoulutusta. Lisäksi tutkimus antaa hyödyllistä tietoa maahanmuuttajien opettajankoulutuksen suunnitteluun kuin myös analyysivälineitä opetuskulttuurien vertailuun. Asiasanat: venäläinen opetuskulttuuri, suomalainen opetuskulttuuri, venäläistaustainen opettaja, opettajuus, sopeutuminen, ammatillinen identiteetti, ammatillinen kehittymine