Kulttuuri kodin ja koulun kohtaamisessa maahanmuuttajavanhempien kokemusten kautta tarkasteltuna

Maahanmuuttajan lähtömaan ja Suomen kulttuurierot ilmenevät myös koulussa. Eroja on oppisisällöissä ja niissä etenemisen tahdissa sekä oppilaalta edellytettävissä opiskelutaidoissa. Myös kouluvuoteen sisältyvissä tapahtumissa, opettajien ja oppilaiden välisissä suhteissa sekä opettajien ja vanhempien välisissä suhteissa ja kodin ja koulun yhteistyössä on merkittäviä eroja. Tutkielmassa maahanmuuttajavanhempien kokemuksia suomalaisesta koulusta ja opettajista peilataan kulttuurisiin tekijöihin. Tutkimuksessa haastateltiin neljän maahanmuuttajaperheen vanhempia. Maahanmuuttajien kokemusten ensisijaisena tulkintakehyksenä toimivat kulttuuriulottuvuudet. Kulttuuriulottuvuudet (ks. Hofstede & Hofstede 2005) määrittävät kulttuurissa esiintyvää valtaetäisyyttä, yhteisöllisyyttä, yhteiskunnan arvojen kovuutta tai pehmeyttä, suhtautumista epävarmuuteen ja aikajännettä, jolla toiminnan seurauksia tarkastellaan. Kulttuuriulottuvuudet valittiin maahanmuuttajien kokemusten tarkastelun lähtökohdaksi yksittäisten koettujen tilanteiden ja tapahtumien taustatekijöiden ymmärtämiseksi. Tutkimuksessa havaitut maastamuuttomaan ja suomalaisen koulun selkeimmät erot kulttuuriulottuvuuksissa liittyivät maastamuuttomaan suurempaan valtaetäisyyteen ja maskuliinisuuteen. Toisin sanoen koulu maastamuuttomaassa oli autoritaarisempi. Maahanmuuttajavanhemmat olivat enimmäkseen tyytyväisiä ja luottivat suomalaiseen kouluun ja opettajiin, mutta kaipasivat parempia mahdollisuuksia lapsensa koulumenestyksen jatkuvaan seurantaan. He olivat tyytymättömiä koululta tuleviin suomenkielisiin tiedotteisiin, mutta kiittivät opettajien henkilökohtaisia yhteydenottoja, keskusteluja koululla ja nopeaa tavoitettavuutta sähköpostilla. Maahanmuuttajalasten huomiointi, sydämellä työskentely, nostettiin opettajan tärkeimmäksi ominaisuudeksi. Suomalaisten negatiiviseksi kohteliaisuudeksi nimitettävä tapa jättää ihmiset omaan rauhaansa aiheutti maahanmuuttajille väärinymmärryksiä ja mielipahaa kanssakäymisessään suomalaisten kanssa, ollen selvästi eniten sopeutumisongelmia aiheuttava tekijä. Opettajan henkinen pääoma, viestintätaidot sekä työympäristön suomat resurssit vaikuttavat hänen mahdollisuuksiinsa työskennellä hedelmällisesti maahanmuuttajaperheiden kanssa