Rahapolitiikan reaktiofunktiot: Ruotsin ja Englannin keskuspankit vertailussa Euroopan keskuspankkiin

Tutkimuksessa tarkastellaan sekä vertaillaan Talous- ja rahaliiton (EMU) kolmannen vaiheen ulkopuolelle jääneiden Ruotsin ja Englannin keskuspankkien rahapolitiikan reaktiofunktioita Euroopan keskuspankin vastaaviin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu instrumenttisääntöihin, jotka kertovat eksplisiittisesti kuinka rahapolitiikan tulisi reagoida taloudentilan muutoksiin. Tässä tutkimuksessa käytetyt säännöt pohjautuvat Taylorin (1993) kehittämään yksinkertaiseen korkosääntöön, jossa korko reagoi selittävien muuttujien poikkeamiin tavoitearvoista. Empiirinen tutkimus on suoritettu regressioanalyysilla, jossa selitettävänä muuttujana toimii korko ja selittävinä muuttujina inflaatio, tuotanto, valuuttakurssi, korko ja rahan määrä erilaisina variaatioina. Estimointiajanjakso alkaa vuoden 1995 tammikuusta ja päättyy vuoden 2005 maaliskuuhun. Euroopan keskuspankin osalta estimointi alkaa vuoden 1999 tammikuusta, jolloin vastuu euroalueen rahapolitiikasta siirtyi keskuspankille. Vaikka yksittäiset estimointitulokset olivat ajoittain ristiriitaisia etenkin Englannin keskuspankin reaktiofunktion osalta, voidaan kuitenkin todeta keskuspankkien noudattavan pääpiirteissään samansuuntaista rahapolitiikkaa. Tämän tutkimuksen perusteella rahapolitiikan reaktiofunktioiden erot eivät voi olla syy sille, että Ruotsi ja Englanti jäävät euroalueen ulkopuolelle.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig