Vanhustensuojeluilmoituksen tekeminen ensihoidossa : Pohjois-Savon alueella

Ensihoitajat ovat päivittäin tekemisissä iäkkäiden kanssa ja heidän tulee pystyä arvioimaan iäkkäiden toimintakykyä ja kotona pärjäämistä. Ensihoitajien tulee puuttua asiaan etenkin silloin, kun iäkkään toimintakyky on laskenut ja kotona pärjääminen vaarantuu. Vanhustensuojeluilmoituksen avulla iäkkään palveluntarve arvioidaan ja hän saa tarvitsemansa avun ja tuen. Ilmoituksen tekeminen on laissa määrätty velvollisuus, mutta sen tekemiseen liittyvissä tiedoissa ensihoitajilla on puutteita. Ongelmana on esimerkiksi se, että vanhustensuojeluilmoituksen tekemiseen ei ole yhtenäistä toimintamallia valtakunnallisesti eikä alueellisesti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen ensihoitajat tuntevat vanhustensuojeluilmoituksen, ja tietävät milloin sen tekeminen on tarpeen. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ensihoitajien tietämystä velvollisuudesta tehdä vanhustensuojeluilmoitus ja sitä kautta rohkaista heitä tekemään se, kun tarve sitä vaatii. Tutkimuksen avulla saatiin tietoa myös siitä, tarvitsevatko ensihoitajat lisäkoulutusta tai ohjeistusta vanhustensuojeluilmoituksen tekemiseen. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena Pohjois-Savon alueen sairaanhoitopiiriin ja pelastuslaitoksen ensihoitajille. Aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä kahden viikon aineistokeruuaikana ja viikon uusintakyselyllä. Kyselyyn vastasi yhteensä 88 ensihoitajaa. Vastaaminen perustui vapaaehtoisuuteen. Vastaustulokset on annettu frekvensseinä ja prosenttiosuuksina. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että ensihoitajat tiesivät vanhustensuojeluilmoituksen olevan laissa määrätty ja että sen tekeminen kuuluu heidän velvollisuuksiinsa. Suurin osa vastanneista oli tehnyt ilmoituksen, ja tiesi milloin se tulee tehdä. Osa ei ollut tehnyt ilmoitusta koskaan, koska siihen ei ollut ilmennyt tarvetta tai ilmoituksen kriteerit eivät olleet täysin selviä. Työnantajalta toivottiin lisäkoulutusta ilmoituksen tekemiseen esimerkiksi viikko -tai kuukausikoulutuksina. Lisäksi ilmoituksen tekemiseen toivottiin yhtenäistä toimintamallia, joka helpottaa ilmoituksen tekoa. Tärkeänä jatkotutkimusaiheena olisi hyvä selvittää, millainen vaikutus vanhustensuojeluilmoituksen tekemisellä on ollut iäkkääseen ja hänen elämäänsä.The purpose of this thesis was to find out how well paramedics and the rescue department of the health care district of Northern Savonia are acquainted protection notification of an elderly patient and the assessment of the need for such notification. The priority was to raise awareness of the obligation to do the notification and to encourage the personnel to make one when required. The study helped us assess the need for further information and education. Paramedics work with the elderly on a daily basis and they need to be capable of assessing their functional abilities and their abilities to manage at home. Paramedics need to intervene especially when the elderly’s functional abilities and the ability to manage at home have deteriorated. The protection notification helps the personnel to assess the elderly’s need for services and to deliver correct support and help. The notification is imposed by law but paramedics lack some details to correctly produce one. For example, there is no nationwide protocol for doing protection notification, which is problematic. The study was a quantitative study and the participants were paramedics working in the health care district and the rescue department of Northern Savonia. The data was collected by using the Webropol -questionnaire for two weeks followed by a one week re-enquiry. A total of 88 paramedics volunteered to answer the questions. The data was analyzed using statistical percentages. The results showed that paramedics knew that the notification is imposed by law and that it is a part of their duties. Most of them had done a protection notification and knew when it is necessary to do one. Some, however, had never done one because there were no need or they did not know the criteria. Paramedics hoped for further education about the notification as part of, for example, weekly or monthly training. Furthermore, they hoped to have a coherent protocol on the protection notification of an elderly patient. It would be essential to conduct a follow-up research on the impact this notification has had on the elderly and their life