The client factor : A study of clients' expectations concerning non-literary translators and the quality of non-literary translations

This thesis focuses on non-literary translation and on the client as a party in the translation event. Clients norms concerning non-literary translation in the language pair Finnish and Russian, their expectations concerning non-literary translators as manifested by their expectations of good translations and the competence of translators, as well as the clients role in the translation event are considered on the basis of norm theory. These expectations may influence the requirements that translators feel that they are expected to satisfy. The norm concept refers to such expectations of what one must, may or must not do, and to the accompanying rewards of satisfying the community s expectations and the negative repercussions of not fulfilling them. The quality of translation can be seen as the degree to which a translation satisfies the evaluator s expectations of what a translation should be like. Literature on translation service quality, translation quality and norms in general is reviewed. The emphasis is on translation norms (preliminary, operational, initial, expectation, accountability, relation, and communication norms) which are discussed in detail from the client s viewpoint. Clients views on the quality of non-literary translation, their expectations regarding translators as well as their role in the translation event, and thereby in the formation of translation norms, are investigated in a survey conducted among Finnish companies that are likely to place orders for translations in the language pair Finnish Russian. In addition, real translations provided by some respondents of the survey are analysed in order to see whether they correspond with the respondents responses to the survey. The findings suggest that clients value accuracy, completeness, functionality, correct interpretation of the original author s intention and an easy-to-read quality of translations. Translators are expected to be experienced, master the terminology of a special field and to have language and translation skills. Formal qualifications were not regarded as important. Clients role in the translation event appeared to be somewhat smaller than it could be and some respondents seemed to be unwilling and/or unable to assess the quality of translations. This directs attention to the translators ethical responsibility for the quality of translation as experts and as the creators of the translation tradition. It also suggests that it would be beneficial for both translators and their clients if the clients knowledge of what competence means in translation and the general visibility of the translation profession were increased.Väitöskirja käsittelee asiatekstien kääntämistä ja tilaajaa kääntämistapahtuman osapuolena. Tilaajien asiatekstikääntämistä koskevia odotuksia kieliparissa suomi venäjä, tilaajien asiatekstikääntäjiin kohdistuvia odotuksia ja tilaajien roolia kääntämisessä tarkastellaan normiteorian avulla. Normikäsitteeseen liittyy ajatus yhteisön odotuksista, joista henkilö on tietoinen ja jotka määrittelevät sallittua, kiellettyä ja pakollista toimintaa. Tilaajien näkemykset siitä, millainen on hyvä käännös ja hyvä kääntäjä, käsitetään tekijöiksi, jotka voivat vaikuttaa kääntäjien odotuksiin yhteisön käännöksiin kohdistuvista odotuksista. Odotusten täyttämisen odotetaan johtavan myönteisiin sanktioihin ja odotusten vastaisen toiminnan kielteisiin sanktioihin. Käännös on hyvälaatuinen siinä määrin kuin se vastaa yhteisön (tilaajien) odotuksia siitä, millainen käännöksen pitää olla. Tutkimuksessa hyödynnetään käännöksen laadun arviointia ja palvelun laatua koskevaa kirjallisuutta ja keskitytään normikäsitteeseen, erityisesti kääntämisen normeihin. Normeja tarkastellaan pääasiassa käännösten tilaajien näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tilaajat ovat yrityksiä, jotka tilaavat käännöksiä joko sisäisiltä tai ulkoisilta käännöspalveluiden tuottajilta omiin tarpeisiinsa. Käännöstoimistot, jotka tilaavat käännöksiä alihankintana, eivät ole tilaajia tämän tutkimuksen asetelmassa. Tilaajien käännösten laatua koskevia näkemyksiä, kääntäjiin kohdistuvia odotuksia ja heidän rooliaan käännättämisessä kartoitetaan kyselyn avulla. Kysely on tehty sellaisten suomalaisyritysten keskuudessa, joiden katsotaan olevan todennäköisiä käännösten tilaajia kieliparissa suomi venäjä. Lisäksi analysoidaan kyselyyn vastanneiden yritysten lähettämiä aitoja esimerkkejä hyvistä tai huonoista käännöksistä. Analyysin tarkoitus on mm. arvioida, missä määrin kyselyvastaukset vastaavat todellisuutta. Tutkimuksen mukaan tilaajat arvostavat käännöksissä tarkkuutta, täydellisyyttä, funktionaalisuutta, alkutekstin kirjoittajan tarkoituksen oikeaa tulkintaa ja käännöksen sujuvuutta. Kääntäjien odotetaan olevan kokeneita, hallitsevan yleiskielen lisäksi jonkin erikoisalan sanaston ja lisäksi heillä odotetaan olevan kääntämisen taito. Muodollisia todisteita pätevyydestä ei pidetä tärkeinä. Tilaajien rooli kääntämistapahtumassa osoittautui jonkin verran pienemmäksi kuin se voisi olla, ja osa kyselyyn vastaajista näytti olevan haluttomia tai kykenemättömiä arvioimaan käännösten laatua. Tämä korostaa kääntäjien roolia käännösperinteen synnyttäjinä ja heidän asiantuntija-asemaan perustuvaa vastuutaan käännösten laadusta. Lisäksi olisi sekä pätevien kääntäjien että tilaajien etujen mukaista, että kääntäjän ammatin vaatimuksen ja laadukkaiden käännösten aikaansaamisen edellytykset tunnettaisiin paremmin