Quasi-correctness : A critical study of Finnish Translations of Russian journalistic texts

This is a study in the field of translation criticism: it assesses the quality of certain translations, finds reasons for their inadequacy, and suggests methods for their improvement. The leading principle is that adequacy, that is to say the compliance of a translation with the norms of the target language, and, to a certain extent, with those of the target culture as well, is an inherent part of translation quality. The study is based on the hypothesis that, in order to be adequate, Finnish translations of Russian journalistic texts should resemble the corresponding Finnish functional style, i.e. Finnish journalistic language. The text corpus used in the study consists of (1) Russian journalistic texts, (2) their published translations (PTrs), (3) alternative translations serving as suggestions for improvement, and (4) authentic Finnish journalistic texts used as material for comparison. The assessment of the quality of the PTrs is based both on the intuition of the researcher and on a series of experiments. According to experiment (1), the PTrs are usually identifiable as translations, primarily because of the general impression they make of clumsiness and obscurity. Experiment (2) shows that the PTrs are experienced as unpleasant, uninteresting, and apt to arouse suspicion. Experiment (3) reveals an abundance of emotive elements in the vocabulary. Experiment (4) corroborates the difficulty of comprehending the PTtrs. The reasons for the inadequacy of the translations are investigated using textual comparisons. These reveal a number of covert errors, i.e. deviations from the usage and recommendable norms of Finnish journalistic language. Covert errors are basically due to interference from the source texts. They are mostly quantitative: e.g. an abundance of coordinated constructions, emotive words, and clichés, a high average length of sentences, clauses, and noun phrases, a high frequency of nouns and adjectives, and a low frequency of connectives. Covert errors are due to translation interference, i.e. the influence of source language features on the translation. Interference reduces the comprehensibility of translations. The gravest covert error in the PTrs is their nominal style. Verbal nouns give rise to a great amount of long, left-branching noun phrases, which overload the short-time memory of the reader. In the source texts, long noun phrases constitute no big problem, because Russian modifiers stand after the noun.Tässä tutkimuksessa arvioidaan tiettyjen käännösten laatua sekä pohditaan, mistä niiden puutteet johtuvat ja miten niitä voisi parantaa. Tutkittavana on neljänlaisia tekstejä: 1. venäjänkielisiä neuvostoaikaisia taloutta käsitteleviä aikakauslehtitekstejä (ST), 2. näiden julkaistut suomennokset (PTr), jotka ovat kieliopillisesti korrektia suomea, 3. kirjoittajan tekemät vaihtoehtokäännökset samoista lähtöteksteistä (ATr),4. aitoja suomalaisia talousaiheisia aikakauslehtitekstejä (FT). Käännöksen laadun tärkeäksi kriteeriksi katsotaan adekvaattisuus: tullakseen hyväksytyiksi käännökset mukautuvat tulokielen normeihin ja eriasteisesti myös sen maan kulttuuriin, jonka kielelle käännetään. Tutkimus perustuu olettamukselle, että suomennosten kannattaisi muistuttaa suomalaisia talousaiheisia aikakauslehtitekstejä. Käännösten arviointi perustuu paitsi tutkijan intuitioon myös lukijakokeisiin. Kokeessa 1 ilmenee, että PTr-käännökset useimmiten tunnistetaan käännöksiksi ja katsotaan kömpelöiksi ja vaikeiksi ymmärtää. Koe 2 osoittaa, että ne koetaan epämiellyttäviksi, ikävystyttäviksi ja epäluotettaviksi. Kokeessa 3 selvitellään lukijoiden suhtautumista sanastoon. Koe 4 vahvistaa, että PTr-käännöksiä on vaikeampi ymmärtää kuin muita tekstejä. Käännösten epäonnistuneisuuden syynä ovat ns. piilovirheet, ts. poikkeamat suomalaisten aikakauslehtien kielestä. Piilovirheet ovat enimmäkseen määrällisiä. Käännöksissä on enemmän rinnasteisia rakenteita, tunteita herättäviä sanoja, kliseitä sekä adjektiiveja ja substantiiveja, ennen muuta teonnimiä (esim. laajentuminen, toteuttaminen) kuin suomalaisissa lehtiteksteissä. Toisaalta käännöksissä on vähemmän verbejä, adverbeja ja konnektiiveja (esimerkiksi siis, -han, myös) kuin suomalaisissa teksteissä. Virkkeiden, lauseiden ja etenkin substantiivilausekkeiden keskipituus on niissä suurempi kuin suomalaisissa teksteissä. Piilovirheet johtuvat ns. käännösinterferenssistä eli lähtökielen (tässä tapauksessa venäjän) vaikutuksesta käännösten kieleen. Käännösinterferenssiä esiintyy siis myös käännettäessä äidinkieleen. Ymmärrettävyyden kannalta pahin piilovirhe on ollut substantiivityylisyys, sillä se on tuonut PTr-käännöksiin suuren määrän etuasemaisia substantiivin määritteitä, joiden on todettu rasittavan lähimuistia. Venäjässä ei määriteketjuista ole haittaa, koska ne sijoittuvat pääsanan jälkeen