Chemotherapy-induced neuropathy : prevention and treatment

The present study aimed to investigate the effect of amitriptyline in prevention and treatment of chemo-therapy-induced peripheral neuropathy (CIPN). The secondary aims were to evaluate the prevalence and discomfort of CIPN in a clinical cohort predisposed to neurotoxic chemotherapy agents, grading of neu-rotoxicity, and the changes in intraepidermal nerve fiber (IENF) density during the neurotoxic chemo-therapy treatment. The study included three cancer patient populations treated with neurotoxic chemotherapy. The first study population was screened from 448 patients aged 20 to 70 years who were treated with neurotoxic chemotherapy, of whom 152 reported neuropathic symptoms and were hence eligible for evaluation of the burden of neuropathic symptoms. Of that cohort 33 patients with sensory neuropathic symptoms (numbness, tingling or pain) of at least moderate severity were randomised to the treatment study. The third study population consists of 104 patients without previous neuropathy who started neurotoxic chemotherapy and were randomized to the prevention study. The fifth study investigating IENF density consisted of 12 patients starting adjuvant chemotherapy with taxanes or platinum derivatives. Fifty-nine percent of the screened patients reported neuropathic symptoms. Tingling (71 %), numbness (58 %), impaired sensory function (46 %) and pain in hands and feet (40 %) were the most common symptoms. Neuropathic symptoms were the third most commonly reported adverse effect symptoms. Every third patient (37 %) with neuropathic symptoms ranked them as the most troublesome symptom. Comparing the NCI-CTC sensory and Oxaliplatin Scales the progression of the toxicity from mild (grade 1 or 2) to moderate or severe (grade 3 or 4) was detected more frequently with the Oxaliplatin Scale. Neither the treatment study nor the prevention study showed significant difference between the amitriptyline and placebo groups in the intensity of the neuropathic symptoms during the follow-up. However, amitriptyline significantly improved quality of life measured with the EORTC QLQ-C30 compared with placebo in treatment study. Reduced IENF density was found in 8/12 patients at base-line. During the follow-up IENF density increased significantly in six of them and remained unchanged in two. No association was found between neuropathic symptoms and IENF count.Osa syövän hoitoon käytettävistä solunsalpaajista aiheuttaa ääreishermovaurion eli neuropatian, joka ilmenee raajojen sukka-hansikasmaisena puutumisena ja pistelynä, tunto-häiriöinä, lihasvoiman heikkoutena, kömpelyytenä, tasapainovaikeuksina tai haparointina. Osalla potilaista neuropatia on kivulias. Oireisto on yleensä ainakin osin korjaantuvaa, mutta pitkälle edennyt neuropatia sen sijaan paranee harvoin. Koska yhä useampi syöpäpotilas paranee pysyvästi, hoitojen pitkäaikaishaitat ovat merkityksellisiä. Hoito- tai ehkäisykeinoa ei tunneta. Amitriptyliinistä on näyttöä neuropaattisen kivun hoidossa ja vyöruusun jälkisäryn ennaltaehkäisyssä. Hyksin Syöpätautien klinikalla vuosina 2002-2004 neurotoksista solunsalpaajahoitoa saaneista 448 potilaasta 59%:lla ilmeni neuropatiaoireita. Heistä 152 potilasta osallistui tutkimukseen, jossa arvioitiin neuropatiaoireiden laatua ja haittaavuutta (ensimmäinen osatyö). Pistely, tunnottomuus ja heikentynyt kosketustunto olivat yleisimmät oireet. Joka kolmas koki neuropatiaoireet kaikkein hankalimmiksi hoidon sivuvaikutuksiksi. Tästä kohortista 33 potilasta, joilla kemoterapian aiheuttama neuropatia oli vähintään kohtalaista ja joilla solunsalpaajahoitoa jatkettiin, satunnaistettiin hoitotutkimukseen, jossa he saivat joko lumehoitoa tai amitriptyliiniä (toinen osatyö). Kolmannen osatyön tutkimusaineisto koostui 104 HYKS Syöpätautien klinikan tai Naistensairaalan oireettomasta potilaasta, jotka saivat ensimmäistä neurotoksista solunsalpaajahoitoa 2003-2006. Heidät satunnaistettiin saamaan amitriptyliiniä tai lumehoitoa ennaltaehkäisevästi solunsalpaajahoidon yhteydessä. Kummassakaan tutkimuksessa ei todettu merkittävää eroa neuropatiaoireissa amitriptyliini- ja lumehoidon välillä. Hoitotutkimuksessa amitriptyliini paransi kuitenkin elämänlaatua neuropatiasta kärsivillä potilailla. Neljännessä osatyössä verrattiin kahta neuropatialuokitusta preventiotutkimuspotilailla. Oksaaliplatinaluokitus oli jonkin verran herkempi arvioimaan neuropatiaoireiden etenemistä kuin perinteinen NCI-CTC luokitus. Viidennessä tutkimuksessa 12 potilaalta kehräsluun yläpuolelta otetuissa ihokoepaloissa ei todettu yhteyttä ohutsäiemäärän muutoksen ja hoidon etenemisen tai neuropatiaoireiston välillä