Siirtymäanimaatiot mobiilisovelluksissa

The purpose of this thesis is to study how different transition animations influence people’s ability to build a cognitive map of a mobile application, navigate and find information and to find out what kind of transition animations people are the most satisfied with. Three transition design approaches were chosen based on how well they take advantage of the cognitive benefits of animation. The first approach uses custom transitions that are spatially planned to reflect a virtual three-dimensional environment, the second uses native platform animations with two dimensional planning and the third contains only simple dissolve animations. The three approaches were applied to two application context, resulting in total six prototypes. The prototypes were tested with 18 participant in a user study which contained three tasks. The results of the study did not reveal statistically significant differences in navigation performance or in a cognitive map construction task. Therefore, based on the obtained result, it is not possible to say how different transition animations influence navigation performance or ability to build a cognitive map of a mobile application. Nonetheless, in one application context people rated the prototype with dissolve animations clearly less satisfactory than the other two versions. The result suggest that simple dissolve animations are not sufficient for producing great user experience in some contexts. This thesis did not reveal statistically significant differences between the three transition animation approaches except in satisfaction ratings. The number of participants was low and in future research it is recommended to use more participants in order to reveal the possible differences.Tämän diplomityön tarkoitus on tutkia animaatioita mobiilisovelluksissa selvittämällä, miten erilaiset siirtymäanimaatiot vaikuttavat kognitiivisen kartan muodostumiseen sekä kykyyn navigoida ja etsiä tietoa. Lisäksi selvitetään, minkälaisista animaatioista pidetään eniten. Tutkimusta varten valittiin kolme animaatioiden suunnitteluperustetta sen mukaan, miten hyvin ne huomioivat animaation kognitiiviset vaikutukset. Ensimmäisessä lähestymistavassa hyödynnettiin animaatioita, jotka on suunniteltu virtuaaliseen kolmiulotteiseen tilaan. Toisessa lähestymistavassa käytettiin mobiilialustan omia animaatioita. Kolmas lähestymistapa rakentui ainoastaan häivytysanimaatioiden varaan. Kaikkien kolmen lähestymistavan mukaiset animaatiot toteutettiin kahdessa käyttöliittymäkontekstissa, jolloin tutkimuksen kohteena oli kuusi prototyyppiä. Prototyypit testatiin 18 osallistujan käyttäjätutkimuksessa, joka sisälsi kolme erilaista tehtävää. Saadut tulokset eivät paljastaneet tilastollisesti merkitseviä eroja navigoinnissa eikä myöskään kognitiivisen kartan rakentumisessa. Siksi tulosten perusteella on mahdoton sanoa miten erilaiset animaatiot vaikuttavat navigointiin tai kykyyn muodostaa kognitiivinen kartta mobiilisovelluksesta. Toisessa käyttöliittymäkontestissa osallistujat arivoivat yksinkertaiset häivytysanimaatiot selvästi vähemmän tyydyttäviksi kuin kaksi muuta versiota. Tulos viittaa siihen, että häivytysanimaatiot eivät ole riittäviä tuottamaan hyvää käyttäjäkokemusta tietyissä käyttöliittymäkonteksteissa. Tässä diplomityössä oli ei tullut esille tilastollisesti merkitseviä eroja erilaisten siirtymäanimaatioiden välillä muissa kuin tyytyväisyysarvioissa. Osallistujien määrä oli pieni, ja jatkotutkimuksissa on syytä käyttää suurempia koehenkilömääriä, jotta mahdolliset erot saadaan esille