Tilintarkastuksen vaikutus tilinpäätöksen laatuun suomalaisissa mikroyrityksissä

Tutkielman tavoitteena on selvittää, onko TilintL:n (459/2007) uudistuksilla kaikkein pienempien osakeyhtiöiden kannalta vaikutusta tilinpäätöksen laatuun, jota mitataan siitä laskettujen tunnuslukujen kyvyllä ennustaa maksuhäiriötä. Uudistettu laki antaa mikroyrityksille mahdollisuuden luopua tilintarkastuksesta tai vaihtoehtoisesti se vaatii niitä toteuttamaan tilintarkastuksen ammattitilintarkastajan toimesta, kun maallikkotilintarkastus ei ole enää mahdollista. Tilintarkastuksen vapaaehtoisuudesta johtuen tilintarkastuksen laatua katsotaan siitä näkökulmasta, mitä hyötyä siitä on mikroyrityksille. Koska esimerkiksi Iso-Britanniassa tilintarkastuksesta vapautetuissa yrityksissä havaittiin noin 90 %:ssa vakavia puutteita kirjanpidossa, tutkitaan ovatko nämä saavutetut hyödyt yhteydessä taloudellisen raportoinnin laatuun heikossa taloustilanteessa. Havaintoaineisto käsittää pienosakeyhtiöiden maksuhäiriömerkinnät vuosilta 2009 ja 2010. Tilastollisessa analyysissa käytettävien selittävien muuttujien tiedot kerättiin vuotta ennen maksuhäiriömerkinnän rekisteröimistä, millä varmistetaan niiden käytettävyys päätöksentekijälle ennen maksuhäiriön ilmaantumista. Aineisto jakaantuu kolmeen osaotokseen: ammattitilintarkastajan tarkastamiin, maallikkotilintarkastajan tarkastamiin ja tilintarkastuksesta TilintL 4§:n perusteella luopuneisiin yrityksiin. Kaikissa osaotoksissa yrityshavaintojen tulee täyttää TilintL 4§:n asettamat kokorajat. Testiryhmä kattaa häiriölliset ja kontrolliryhmä häiriöttömät mikroyritykset. Tutkimusmenetelminä käytetään keskiarvon t-testiä ja mediaanin U-testiä tunnuslukujen muutoksen tutkimisessa sekä logistista regressioanalyysia tilinpäätöstietojen maksuhäiriön ennustamiskyvyn selvittämisessä vuotta ennen siihen ajautumista. Verrattuna hyväksytyn tilintarkastajan tekemään tarkastukseen tilintarkastusvelvollisuuden poiston oletetaan vaikuttavan tilinpäätöksen laatua heikentävästi eli positiivisesti tunnuslukujen arvoihin, kun taas maallikkotilintarkastuksen puolestaan päinvastoin. Tutkittavat tunnusluvut ovat logaritminen liikevaihto, liikevaihdon kasvuprosentti, sijoitetun pääoman tuottoaste, rahoitustulosprosentti, omavaraisuusaste ja quick ratio. Lisäksi tarkasteltiin sitä, muuttaako tilinpäätöksen ulkopuolisten tekijöiden, kuten tilintarkastuskertomuksen muodon, lisääminen malliin ennustamistarkkuutta. Tulosten mukaan tilintarkastusvelvollisuuden poisto ei näytä yleisesti heikentävän mikroyritysten tilinpäätöksen laatua. Kuitenkin tunnuslukujen tarkempi analysointi osoittaa, että se voi lisätä häiriöllisten yritysten halukkuutta näyttää omaa pääomaa enemmän kuin tilanne muuten sallisi. Maallikkotilintarkastuksen poisjäämisellä ei ole kovinkaan paljon tilinpäätöksen laatua parantavaa vaikutusta, mutta sen voidaan nähdä vaikuttavan positiivisesti tilintarkastuksen raportoinnin laatuun. Tämä johtuu siitä, että häiriöllisissä yrityksissä maallikot näyttävät antavan kertomuksissaan huomautuksia huomattavasti vähemmän kuin hyväksytyt tilintarkastajat