Ekotehokkuuden kehittäminen metalliteollisuuden yrityksissä

Ekotehokkuudella tarkoitetaan toimintaa, jossa pyritään maksimoimaan jokin hyöty mahdollisimman vähäisellä luonnonvarojen kulutuksella. Tarkoituksena on kehittää yritystä ympäristöystävällisempään ja eettisempään suuntaan samalla kuitenkin ottaen huomioon yrityksen taloudellisen kestävyyden. Ekotehokkuutta voidaan mitata esimerkiksi tuotteen elinkaariarvioinnilla tai materiaalivirta-analyysilla, jotka ilmaisevat ympäristöaspektien onnistumista suhteessa taloudelliseen kannattavuuteen. Metalliteollisuus on ekotehokkuuden kehittämisessä jäänyt jälkeen muita teollisuudenaloja. Jatkuvasti tiukentuvat ympäristölainsäädännöt ja vastuullisemmat asiakkaat kuitenkin pakottavat sen alan yrityksiä analysoimaan omaa toimintaansa ja investoimaan uudenlaisiin ratkaisuihin sekä toimintamalleihin ympäristöasioiden kehittämiseksi. Ekotehokkuus käsitteenä on syntynyt vasta 1990-luvun alussa, jolloin on ensimmäistä kertaa alettu kartoittaa laajasti eri metallien tuottamiseen vaadittavia resursseja kuten raaka-aineiden, energian sekä veden kulutusta ja tuotannosta aiheutuvia päästöjä sekä hiilijalanjälkeä. Tätä ennen suurin osa kehityksestä ja päästövähennyksistä on tehty lähinnä kustannussyistä tai ympäristölainsäädännön pakottamana. Nämä uudenlaiset kartoitukset ovat luoneet ekotehokkuuden suhteen yritysten välille eroja, ja siitä on nyttemmin muodostunut kilpailuvaltti markkinoilla. Tästä on syntynyt globaali trendi, missä yritykset pyrkivät kilpaa kehittämään omaa ekotehokkuuttaan. Ekotehokkuuden kehittämiseksi yritykset pyrkivät vähentämään hiilijalanjälkeään tai jopa kokonaan nollaamaan sen ja tulemaan hiilineutraaleiksi toimijoiksi. Samalla pyritään myös kehittämään prosessien energiatehokkuuksia ja vaihtamaan energialähteitä uusiutuviin muotoihin (kuten biopohjaisiin polttoaineisiin sekä vihreään sähköön). Materiaalitehokkuutta pyritään parantamaan lisäämällä nykyisin hyödyntämättömien sivuvirtojen jatkojalostamista tai eteenpäin myymistä muiden prosessien raaka-aineeksi. Voidaan myös kehittää nykyisiä prosesseja hyödyntämään olemassa olevia raaka-aineita tehokkaammin. Tuotteiden suunnittelua, elinkaaren päässä olevien tuotteiden keräystä sekä jo olemassa olevia prosesseja tulisi kehittää siten, että tuotteet olisivat helpompia ja tehokkaampia kierrättää jopa yrityksen sisäisissä prosesseissa. Näitä uusia muutoksia ja kehitysideoita kannattaa ehdottomasti hyödyntää markkinoinnissa ja yritysimagon uudistamisessa. Muutokset tulee myös huomioida yrityksen arvoissa ja toimintakulttuurin kehittämisessä. Ympäristöjohtaminen tulee ottaa osaksi yritysten toimintaa ja henkilöstöä tulisi kouluttaa näistä uusista käytännöistä. Ympäristönäkökulmien lisäksi ekotehokkuuden kehittämisellä voidaan yrityksessä saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä, markkina-aseman paranemista, lisätä työntekijätyytyväisyyttä sekä kasvattaa yrityksen arvoa