Lohi- ja karhuperinne Pohjois-Amerikan luoteisosissa 1800 ja 1900-lukujen vaihteen aineistoissa

Tämän pro gradu -työn tavoitteena on selvittää kahden vierekkäisen Pohjois-Amerikan luoteisosissa sijaitsevan kulttuurialueen eläinseremonioiden ja niihin liittyvän mytologisen taustan yhdenmukaisuutta. Uskontoekologisen tutkimuksen ainekset koostuvat luoteisrannikon lohikalastuksella menestyksensä rakentaneiden kulttuurien ensimmäisen lohen seremonioista ja lohiin liittyvistä tarinoista ja myyteistä, sekä rannikon tuntumassa sijaitsevan ylänköalueen karhun metsästämiseen liittyvistä seremonioista ja karhuihin liitetyistä myyttisistä käsityksistä ja tarinoista. Tutkimuksessa käydään läpi molempien kulttuurialueiden osalta tehtyjä 1800-1900 luvun vaihteeseen sijoittuvia etnografioita, jotka on pääosin tuotettu sirkumpolaarista kulttuurintutkimusta ajaneen Jesup North Pacific Expeditionin toimesta. Karhu- ja lohiseremonioihin liittyvä aineisto analysoidaan ensin molemmat itsenäisinä kulttuurin komponentteinaan ja lopuksi niitä vertaillaan keskenään, jotta mahdolliset yhdenmukaisuudet voitaisiin erotella ja tunnistaa. Teoreettisena taustana työssä on Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen uskontoekologiaan perehtyneen Åke Hultkranzin huomioita ihmisen ja luonnonympäristön välisestä dynamiikasta ja sen vaikutuksista uskontoon, sekä metsästäjä-keräilijöiden rituaaleihin keskittyneen Roy Rappaportin rituaaliteoriaa. Tutkimuksen taustalla vaikuttaa voimakkaasti myös aikaisempi lohi- ja karhuseremonioita erillisinä ilmiöinä käsitellyt tutkimuskenttä Erna Guntherin ja Irving Hallowellin johdolla. He molemmat kysyivät jo 1920-luvulla tahoillaan kysymyksiä siitä, voisiko luoteisrannikon lohiseremonioilla olla jotain tekemistä muualla Pohjois-Amerikan alueella niin yleisen karhukultin kanssa