Miten aikuisten perustaidot määritellään? Perustaidot PIAAC-tutkimuksesta paikalliseen diskurssiin

In this article I analyse the task of defining adult skills on different discursive levels, namely as speech and text – shaped by institutions and practices – which influence the understanding of our social reality. I examine socio-political and practical discourses, rep-resented by the OECD’s international PIAAC-adult skills survey, the Taito programme (2014–2020, the Finnish Ministry of Education and Culture) and the interviews of the project partners and focus groups of said programme. In this discourse my attention has been drawn particularly to the act of defining adult skills and their weaknesses and development suggestions. My analysis is not concerned with the status quo of adult skills per se but rather focuses on the argumentation on adult skills. Expert-led discourse within the international OECD is an obvious influence on the defining of adult skills. The OECD names literacy, numeracy and problem solving in technology-rich environments as the key adult skills. This interpretation steers the rhetoric of national education politics which in its turn guides education providers. The OECD’s interpretation is, however, simplifying if other discursive layers such as the views of local adult educators are not taken into account and the dialogue between these other layers is not appreciated. I strive to add to the versatility of skills speech and amplify alternative and local voices. I aim to illuminate the power relations inherent in the discourses and problematize simplifying interpretations. Translation: Markus PalménAnalysoin artikkelissa aikuisten perustaitojen määrittelyä diskurssin eri tasoilla eli instituutioiden ja käytäntöjen muokkaamina puheina sekä teksteinä, jotka vaikuttavat sosiaalisen todellisuutemme ymmärtämiseen. Tarkastelun kohteena ovat yhteiskuntapoliittisen ja toiminnallisen tason diskurssit, joita edustavat Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestön OECD:n teettämä kansainvälinen PIAAC-aikuistutkimus, Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön Taito-ohjelma (2014–2020) sekä ohjelmaan kuuluvien hanketoimijoiden ja kohderyhmien haastattelut. Huomioni diskurssissa on kiinnittynyt erityisesti aikuisten perustaitojen määrittelyyn, niiden heikkouksiin ja kehittämisehdotuksiin. Analyysini ei pyri tulkitsemaan perustaitojen tilannetta sellaisenaan vaan sen argumentointia. Kansainvälisen OECD:n asiantuntijadiskurssin vaikutus perustaitojen määrittelyyn on ilmeinen. OECD nimeää perustaidoksi luku-, numero- ja ongelmanratkaisutaidot teknologisesti kehittyneissä ympäristöissä. Sen tulkinta kansalaisten tarvitsemista perustaidoista ohjaa kansallisen koulutuspolitiikan retoriikkaa, mikä edelleen antaa suuntaa koulutuksen toteuttajille. Tulkinta on kuitenkin yksinkertaistava ilman diskurssin muiden tasojen kuten paikallisten aikuiskoulutuksen ammattilaisten näkemysten huomioimista ja näiden välistä dialogisuutta. Pyrin lisäämään taitopuheen moniäänisyyttä ja nostamaan esiin vaihtoehtoisia ja paikallisia puheenvuoroja. Tarkoitukseni on tuoda diskurssin sisältämiä valtasuhteita näkyviksi ja kyseenalaistaa yksipuolistavia tulkintoja