Kuluttajien näkemyksiä siipikarjanlihan turvallisuudesta

Siipikarjanlihan kysyntä Suomessa on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Viime vuosiin asti suurin osa tästä kysynnästä on katettu kotimaisella tarjonnalla, mutta viime aikoina siipikarjanlihan tuonti on lisääntynyt. Samaan aikaan siipikarjanlihan kuluttajien keskuudessa on myös lisääntynyt kiinnostus siihen, miten liha on tuotettu ja kuinka turvallista se on. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme suomalaisten kuluttajien näkemyksiä siipikarjan turvallisuudesta sekä näiden näkemysten taustalla olevia tekijöitä. Tutkimus perustuu internet-paneeliin, jossa haastateltiin 1312 suomalaista kuluttajaa. Paneelin vastausprosentti oli 51 %, ja vastaukset ovat edustava otos suomalaisista 18-79 –vuotiaista internet-käyttäjistä. Tutkimus käsittelee sekä yleisiä turvallisuusasenteita että suhtautumista eri lähteistä tuleviin turvallisuusriskeihin: biologisiin riskeihin (zoonoosit ja geneettisesti muunnellun rehun käyttö) ja kemiallisiin riskeihin (lihan kemiallinen käsittely). Erityisesti analysoidaan sitä, kuinka koetut riskit vaikuttavat ostoaikomuksiin. Kunkin ”riskituotteen” ostoaikomuksesta tehtiin logistinen regressiomalli, jonka avulla selitettiin ostoaikomusta sosiodemografisilla sekä asenneperusteisilla muuttujilla. Mallien selitettävä muuttuja oli, lopettaisiko vastaaja broilerinlihan ostamisen vai jatkaisiko hän sen ostamista kun tietty turvallisuuteen liittyvä ominaisuus ilmaantuisi. Vastaajien heterogeenisuutta riskiruoan ostoaikomusten suhteen analysoitiin edelleen etsimällä latenttien ryhmien logistisella regressiolla sellaisia ryhmiä, joiden ostokäyttäytyminen riskien vaikuttaessa olisi mahdollisimman samankaltaista. Tutkimuksessa todettiin turvallisuuden olevan erittäin merkittävä ostopäätökseen vaikuttava tekijä. Tutkimus antaa myös käsityksen biologisten ja kemiallisten riskien kokemisesta kuluttajien keskuudessa. Ostoaikomuksilla mitattuna suhtautuminen kemiallisiin riskeihin on voimakkaampaa kuin suhtautuminen biologisiin riskeihin. Erityisesti zoonoottiset riskit, jotka saattavat olla myös kuluttajan hallittavissa kiinnittämällä huomiota ruoan valmistukseen, vaikuttavat ostoaikomuksiin vähemmän kuin tuotantoon liittyvät kemialliset riskit tai gm-rehun käyttö. Tässä tutkimuksessa esitetty kemikaalikäsittely ja gm-rehu ovat vahvasti kuluttajien omaan käsitykseen ja uskomuksiin pohjaavia riskejä. Niiden kokemiseen lienee mahdollista vaikuttaa jonkin verran tarjoamalla objektiivista tietoa riskitasoista, kuten tässä tutkimuksessa tarjottiin zoonoottisen riskin tasosta. Sosioekonomisten taustatekijöiden suhteen riskiruoan kaihtajat ovat melko odotetun kaltaisia: keskimääräistä useammin naisia, vanhuksia, lapsiperheitä ja ihmisiä, joilla on muita enemmän broileria ruokavaliossaan. Vaikka suhtautuminen yksittäisiin riskitekijöihin kuten kemikaalikäsittelyyn oli voimakkaan kielteinen, voidaan kaiken kaikkiaan todeta riskiruokaa yleisellä tasolla sietävän ryhmän olevan yllättävänkin suuri, noin 40 % kuluttajista